Suomalaistutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa tuottamaan kantasoluista täysin toimivia haiman beetasoluja. Tämä avaa tietä diabeteksen soluhoidoille.
Professori Timo Otonkosken johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa on osoittanut laajassa artikkelissaan, että kantasolut pystyvät muodostamaan sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan normaaleja kypsiä haimasaarekkeita muistuttavia soluja.
– Tutkimuksessamme solujen insuliinieritys oli normaalilla tavalla säädeltyä, ja solut reagoivat sokeritason muutoksille jopa paremmin kuin verrokkina käytetyt elinluovuttajilta eristetyt haimasaarekkeet, tutkimusryhmän jäsen Väinö Lithovius kuvailee tiedotteessa .
Solumaljalla ja hiiritutkimuksissa
Tutkijat todistivat kantasoluperäisten beetasolujen toiminnan sekä solumaljalla että hiiritutkimusten avulla. Hiiritutkimuksissa tutkijat osoittivat, että hiireen siirretyt kantasoluperäiset beetasolut alkoivat tehokkaasti huolehtia hiiren sokeriaineenvaihdunnasta.
– Hiiren verensokeri on ihmistä korkeampi, noin 8–10 millimoolia. Tutkimuksessa solusiirron jälkeen se laski ihmisen verensokerin tasolle, eli noin 4–5 millimooliin. Hiiren verensokeri säilyi tällä tasolla, mikä osoittaa, että kantasoluperäinen siirre onnistui vastaamaan hiiren verensokerin säätelystä, solusiirroista vastannut tutkija Jonna Saarimäki-Vire kertoo.
Nyt julkaistu beetasolujen toiminnan kartoitus on alan julkaisuista kokonaisvaltaisin: insuliinierityksen lisäksi tutkijat ovat tutkineet insuliinieritystä säätelevien järjestelmien, kuten aineenvaihdunnan ja ionikanavien toiminnallisuutta ja he ovat yhdistäneet tulokset kehityksen aikana tapahtuvaan geenien ilmentymiseen.
– Tutkimuksemme auttaa kehittämään kantasolusaarekkeiden tuotantoa vieläkin paremmaksi, mikä helpottaa kantasolusaarekkeiden käyttöä tautimallinnuksessa ja soluhoidoissa, Timo Otonkoski kertoo.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu Lääkärilehdessä 8.3.2022.
