Turun yliopiston puutiaistutkimus paljastaa, että taigapunkkia on Suomessa huomattavasti aiemmin tiedettyä enemmän. Pohjanmaan rannikon puutiaisista puolet on taigapunkkeja. Esiintymät keskittyvät pääasiassa Pohjanlahden rannikolle, Pirkanmaalle sekä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Kainuuseen.
Taigapunkkien levinneisyyttä ja runsautta tutkitaan yleisön avulla. Tutkijat pyysivät huhtikuun lopulla yleisöä lähettämään Turun yliopiston eläinmuseoon löytämiään puutiaisia. Nyt tutkijat ovat määrittäneet tätä materiaalia.
Punkkipostin lähettäjien aktiivisuus yllätti tutkijat.
– Lähetyksiä tuli kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä yli 3 500 ja monet kirjeistä sisälsivät useita puutiaisyksilöitä. Pelkästään tutkijavoimin vastaavaa ei pystytä koskaan keräämään, tutkimuksen vetäjä Ritva Penttinen sanoo.
Kirjeiden valtaisasta määrästä johtuen vain osa puutiaisista on ehditty määrittämään, mutta aineistosta tulee Penttisen mukaan erinomainen.
Taigapunkki muistuttaa tavallista puutiaista
Taigapunkki ja tavallinen puutiainen ovat hyvin läheiset lajit. Ne saattavat jopa lisääntyä keskenään, joskin hybridien elinkyky on heikko. Niiden erottaminen on vaikeaa ulkoisten tuntomerkkien perusteella.
– Puutiaisista kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta vain hyvin pieni osa. Alueilla, joissa virusta ylipäätään esiintyy, kantavuudeksi on arvioitu noin 1 prosentti. Helsingin yliopiston virologian osaston tutkijoiden mukaan molemmat puutiaislajit voivat kantaa viruksen joko eurooppalaista tai siperialaista muotoa, Penttinen sanoo.
Molemmat lajit voivat kantaa myös borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereja. Bakteeria kantaa noin viidennes puutiaisista.
– Täten taigapunkin leviäminen ja vakiintuminen Suomessa ei ole oleellisesti muuttanut puutiaisten merkitystä vakavien tautien aiheuttajana. Riski sairastua puutiaisaivokuumeeseen on edelleen hyvin pieni, mutta puutiaisten ilmeinen runsastuminen on näkynyt borrelioosiin sairastuneiden määrässä, Penttinen sanoo.
Kansalaisten keräämistä näytteistä ei ole vielä analysoitu taudinaiheuttajien esiintyvyyttä.
– Vaikka nimenomaan taigapunkki on tänä kesänä saanut paljon huomiota, tärkeintä on asiallinen ja järkevä suhtautuminen molempiin puutiaislajeihin. Maastossa liikkumista ei pidä pelätä, mutta punkkisyyni on tärkeä toimenpide sekä ihmisille että lemmikeille ulkoilun jälkeen. Näin parhaiten vältytään ikäviltä tautitapauksilta. Tietyillä riskialueilla asuville tai lomaileville, suositellaan myös rokotetta puutiaisaivokuumetta vastaan, Penttinen sanoo.
Puutiaisprojektin tutkijat kiittävät kaikkia lähettäjiä heidän valtavasta aktiivisuudesta. Tutkijat ottavat puutiaislähetyksiä vastaan syyskuun loppuun saakka.
Lisätietoa löytyy artikkelista: Ilmianna punkki
Lue myös:
Miten borrelioosia hoidetaan Suomessa?
Kesän huolet: Borrelioosi ja puutiaisaivokuume
Lähde:
Turun yliopisto
Kuva:
Panthermedia
