Tampereella ja Orivedellä alkoi maaliskuussa tutkimus, jossa selvitetään matalan kynnyksen digitaalisen hoito-ohjelman tehoa lasten ahdistuneisuuden hoidossa.
Osa nelos-, viitos- ja kuutosluokkalaisista opettelee vanhempiensa kanssa ahdistuksen ja pelkojen hallintaa netin ja puhelimen välityksellä.
Tutkimukseen pääsevät osallistumaan lapset, joiden on todettu kouluterveystarkastuksessa kuuluvan ahdistuneisuuden riskiryhmään.
Tutkimuksen nimi on Voimaperheet – Huolet hallintaan. Sen toteuttavat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ja Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus yhteistyössä.
Tutkimus liittyy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvuun.
– Palveluiden tarve on huolestuttavasti lisääntynyt Tampereella kuten muuallakin maassa. Yhteisenä tavoitteenamme on löytää uusia, tutkimusnäyttöön perustuvia, ongelmien varhaisen vaiheen tunnistamisen ja tuen muotoja, joita voidaan hyödyntää ennen kuin pulmat vaikeutuvat ja heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä, ylilääkäri Tuire Sannisto Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalta sanoo tiedotteen mukaan.
Ohjelman käyttöä tutkitaan parhaillaan myös Turussa sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Soten alueella.
Lapsen ahdistus jää usein huomaamatta
Arviolta 6‒18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii merkittävästä ahdistuneisuudesta. Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja ovat yksittäiset pelot, ylenmääräinen jännittäminen, menneiden tai tulevien tapahtumien murehtiminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Usein ahdistuneisuuteen liittyy myös erilaisia fyysisiä tuntemuksia, kuten kipua, hengenahdistusta tai huimausta.
Hoidon piirissä on vain pieni osa ahdistuksesta kärsivistä lapsista.
– On tavallista, että lapsen oireilu ei näy ulospäin, jolloin edes vanhemmat eivät välttämättä huomaa sitä. Hoitoon hakeudutaan usein vasta, kun ongelmat ovat vaikeuttaneet lapsen elämää jo vuosien ajan. Siksi on tärkeää lisätä tietoisuutta, kiinnittää huomiota oireiden tunnistamiseen ja kehittää hoitoja, joihin perheiden on helppo päästä ja sitoutua, kertoo Huolet hallintaan -hankkeen tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari.
Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan oikea-aikaisella hoidolla voidaan vaikuttaa lapsen tunne-elämän kehitykseen, kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin sekä myöhempään masennus- ja syrjäytymisriskiin.
Digitaalinen hoitoympäristö joustaa perheen tarpeiden mukaan
Huolet hallintaan -hoito-ohjelma toteutetaan internetin ja puhelimen välityksellä perheelle sopivana ajankohtana. Siihen ei sisälly käyntejä poliklinikalla.
Tutkimuksessa osa perheistä saa tutkimuksen kohteena olevan, käyttäytymisterapeuttiseen hoitomalliin perustuvan Huolet hallintaan -hoito-ohjelman. Osa perheistä saa digitaalisen tietopaketin ahdistuneisuudesta.
Tutkimus on osa APEX – Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä -konsortiohanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.
Voimaperheet-hankkeessa on aiemmin kehitetty vanhempainohjausohjelma alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon digitaalisessa ympäristössä. Voimaperheet-toimintamalli on käytössä kaikissa Tampereen ja Oriveden neuvoloissa.
Teksti: Minna Pihlava
Kuva: Fotolia
