Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tutkii yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi SARS-CoV-2-virukselta tai COVID-19-taudin vaikealta muodolta.
Lisäksi selvitetään alisporivir-lääkkeen vastaavia vaikutuksia. Sitä on aiemmin käytetty muun muassa kroonisen C-hepatiitin hoitoon. Toisin kuin hyljinnänestolääkkeillä, sillä ei ole immuniteettia heikentävää vaikutusta, mutta solututkimuksissa sillä on todettu olevan vaikutus koronavirusinfektioon.
Idea tutkimukseen syntyi, kun maaliskuussa saatiin Italiasta vahvistus, että lapsilla, joille on tehty elinsiirto, ei ole havaittu COVID-19-tautia. Näille lapsille on annettu syklosporiinia ja takrolimuusia. Lisäksi on tiedossa, että vuoden 2003 SARS-epidemian aikana syklosporiini A -lääke esti SARS-viruksen muodostumista tai lisääntymistä soluissa.
T-solut syynissä
Tutkimukseen rekrytoidaan terve kontrolliryhmä ja kaksi potilasryhmää, joihin kumpaankin kuuluu 20 yli 40-vuotiasta henkilöä, joille on tehty munuaissiirto ja jotka eivät ole sairastaneet COVID-19-tautia.
Tutkimukseen osallistuvilta otetaan verinäyte, josta eristetään T-soluja. Ne ovat veren valkosoluja ja tärkeä osa ihmisen immuunipuolustusta.
COVID-19-taudin vaikeissa muodoissa juuri T-solujen määrä vähenee huomattavasti. Syytä tähän ei tiedetä, mutta oletetaan, että SARS-CoV-2-virus aiheuttaa T-solujen solukuolemaa ja siksi romahduttaa potilaan kunnon.
Tutkijat arvioivat, että ensimmäiset tulokset saadaan alkukesällä. Koko tutkimusaineiston arvellaan olevan koossa ensi keväänä.
Muitakin tutkimuksia on käynnistetty
Suomessa on käynnistetty myös kliinisiä lääketutkimuksia koronaan liittyen.
HUS on kertonut tutkimuksesta, jossa COVID-19-taudin vuoksi tehohoidossa olevien potilaita satunnaistetaan saamaan joko interferoni-beta1a:ta, interleukiini-1-reseptoriantagonisti anakinraa tai ei mitään immuunivastetta muokkaavaa hoitoa. Kyseessä on osa WHO:n tukemaa REMAP-CAP-tutkimusta.
Useita sairaaloita eri puolilta Suomea osallistuu toiseen WHO:n tukemaan tutkimukseen SOLIDARITYyn. Siinä vertailuryhmään satunnaistetut potilaat saavat paikallista standardihoitoa. Kokeellisiin haaroihin satunnaistetut potilaat saavat paikallisen standardihoidon lisäksi joko kokeellista viruslääkettä remdesiviiriä tai hydroksiklorokiiniä.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
