Turvottaako sydämen vajaatoiminta?

Sydämen vajaatoiminta on vakava tila, joka vaikuttaa sydämen kykyyn pumpata verta tehokkaasti. Turvotus on yksi sen oireista, silloin kun sairaus on edennyt pitkälle.

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta aiheuttaa turvotusta esimerkiksi raajoihin.
Lääkärilehti
Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta aiheuttaa turvotusta esimerkiksi raajoihin.

Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti, mikä johtaa nesteen kertymiseen kudoksiin. Tämä nesteen kertyminen, eli ödeema, on seurausta siitä, että sydän ei pysty ylläpitämään normaalia verenkiertoa, mikä aiheuttaa painetta verisuonissa ja nesteen vuotamista kudoksiin.

Yleisimmin turvotusta esiintyy jaloissa, nilkoissa ja vatsan alueella. Nestettä voi kertyä myös vatsan alueelle.

Nesteen kertyminen aiheuttaa yleensä nopeaa painonnousua.

Turvotus on sydämen vajaatoiminnan oire siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt jo pidemmälle.

Turvotuksen lisäksi sydämen vajaatoiminnasta voi kertoa myös hengenahdistus, varsinkin makuuasennossa, suorituskyvyn laskeminen sekä psyykkinen stressi, johon kuuluu usein kuolemanpelkoa.

Turvotuksen ja hengenahdistuksen syynä voi olla myös muita sairauksia ja siksi on hyvä hakeutua aina lääkärin vastaanotolle, joka voi vahvistaa diagnoosin.

Diagnosointi ja hoito

Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi perustuu potilaan oireisiin, fyysiseen tutkimukseen ja erilaisiin diagnostisiin testeihin, kuten sydämen ultraäänitutkimukseen, EKG:hen ja verikokeisiin.

Hoidon tavoitteena on parantaa sydämen toimintaa ja vähentää oireita, kuten turvotusta.

Lääkehoito on keskeinen osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Lääkkeinä käytetään ACE:n estäjiä, beetasalpaajia ja SGLT2:n estäjiä, jotka parantavat sydämen toimintaa ja sairauden ennustetta.

Lisäksi voidaan käyttää diureetteja eli nesteenpoistolääkkeitä, jotka ovat ensilinjan hoito turvotuksen vähentämiseksi. Ne auttavat poistamaan ylimääräistä nestettä kehosta ja vähentävät turvotusta.

Sydämen vajaatoimintaa tutkitaan muun muassa EKG-tutkimuksella.
Lääkärilehti
Sydämen vajaatoimintaa tutkitaan muun muassa EKG-tutkimuksella.

Elintapojen merkitys

Elintapamuutokset ovat myös tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Potilaita kehotetaan seuraamaan suolan saantia, koska liiallinen suola voi pahentaa turvotusta.

Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä sydämen vajaatoiminnan hallinnassa.

Itsehoito ja sairauden säännöllinen seuranta terveydenhuollossa ovat tärkeitä hoidon onnistumiselle. Yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka huomioi potilaan muut sairaudet ja elämäntilanteen, voi parantaa elämänlaatua ja vähentää sairaalahoitojen tarvetta.

Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta

Varhainen diagnoosi ja hoito voivat parantaa ennustetta ja elämänlaatua merkittävästi.

Jos epäilet sydämen vajaatoimintaa, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon mahdollisimman pian.

Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.

Lue lisää jutun aiheesta

D-vitamiini hyväksi sydämen vajaatoimintaa poteville
D-vitamiini

D-vitamiini hyväksi sydämen vajaatoimintaa poteville

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on usein myös D-vitamiinin puutosta ja puutos liittyy heillä huonompaan ennusteeseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinitasojen korjaaminen voi puolestaan parantaa potilaiden sydämen toimintaa. Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen kokeeseen, jossa 239 vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 4 000 IU:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten tutkimuksen alkaessa. Kävelytestien perusteella D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta se saattoi parantaa sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Jos tulokset vahvistetaan lisätutkimuksissa, D-vitamiinivajeen korjaaminen ja suuriannoksiset D-vitamiinilisät voisivat helpottaa monien sydämen vajaatoimintaa potevien elämää. Vielä on tosin epäselvää, millä tavalla nyt havaitut muutokset sydämen toiminnassa vaikuttavat potilaiden taudin kulkuun ja oireiluun pitemmällä aikavälillä. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Lähde:Journal of the American College of Cardiology 2016;67:25932603 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0735109716016946 Uutispalvelu Duodecim Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Panthermedia