Turvapaikanhakijoiden suuri määrä aiheutti viime syksynä viivästyksiä terveystarkastusten, seulontojen ja rokotusten toteutumiseen. Tilanne on vähitellen tasaantunut, eikä viiveitä ole enää yhtä paljon.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon. Heille järjestetään alkuterveystarkastus kahden viikon kuluessa maahan saapumisesta.
Terveystarkastuksessa vastaanottokeskuksen hoitaja arvioi hakijan terveydentilan sekä kiireellisen tai välttämättömän hoidon tarpeen. Samalla arvioidaan THL:n suosittelemien seulontatutkimusten tarve. Turvapaikanhakijoille annetaan terveydenhoitajan keräämien taustatietojen perusteella THL:n suosittelemat rokotteet.
– Välttämättömän hoidon arvion tekee terveydenhuoltoalan ammattilainen lääketieteellisin perustein. Jokaisen lääkärin olisi siis hyvä tietää, ettei päätöstä hoidon välttämättömyydestä tule siirtää esimerkiksi vastaanottokeskuksen hoitajalle. Hankalissa tilanteissa voi asiasta kuitenkin keskustella kollegojen ja vastaanottokeskuksen hoitajan kanssa, kertoo asiantuntijalääkäri Otto Helve THL:stä.
Palvelujen tarve on pienempi
Aikuisten turvapaikanhakijoiden terveystarkastukset ja rokotukset järjestetään pääasiassa vastaanottokeskuksessa. Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat järjestävät seulontatutkimukset sekä lasten ja vammaisten alkuterveystarkastukset.
Rokotukset annetaan vastaanottokeskuksissa, ja kiireellinen ja välttämätön hoito toteutetaan tilanteen mukaan joko kunnallisesti tai yksityisessä terveydenhuollossa.
Otto Helveen mukaan lasten rokottaminen ja seuranta neuvola- tai kouluterveydenhuollossa pyritään järjestämään kunnallisesti mahdollisimman nopeasti. Samoin raskaana olevat yritetään järjestää kunnallisen äitiysneuvolan seurantaan.
– Joissakin yksittäistapauksissa kunta ei ole pystynyt toteuttamaan tätä, jolloin palveluntuottajan löytäminen on saattanut olla vaikeaa.
Alle 18-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveydenhuoltopalveluihin samoin perustein kuin henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa.
– Turvapaikanhakijat ovat keskimäärin nuoria ja terveitä, ja heillä on oikeus suppeampiin palveluihin kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Siksi turvapaikanhakijoiden odotetaan käyttävän palveluita vähemmän kuin muut, mitä tukevat myös käytännön työssä tehdyt havainnot.
Yhteistyötä jatkohoidon suunnitteluun
Helve muistuttaa, että turvapaikanhakijat tulevat tyypillisesti maista, joissa esiintyy edelleen Suomessa harvinaisia sairauksia. THL:n infektiotautien sivuilta löytyy ohjeita tällaisia tilanteita varten.
Helveen mukaan lääkärin on hyvä muistaa, ettei turvapaikanhakijoille ole vielä välttämättä ehtinyt muodostua kuvaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä.
– Siksi jatkohoidon suunnittelussa on syytä varmistaa viestin välittyminen paitsi potilaalle, myös potilaan luvalla vastaanottokeskuksen terveydenhoitajalle. Jos turvapaikanhakijaa hoitavalla lääkärillä on vaikeuksia arvioida hoidon välttämättömyyttä, on hyvä keskustella asiasta kollegan tai vastaanottokeskuksen terveydenhoitajan kanssa.
Helve kertoo, että turvapaikanhakijoilla on esiintynyt pääosin samoja terveysongelmia kuin kantasuomalaisilla.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Lue lisää
THL: Turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisy ja rokotukset
