Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu vuosina 2015–16 koetteli terveydenhuollon valmiutta. Pääsääntöisesti poikkeuksellisen tilanteeseen vastattiin hyvin, mutta palvelujen toteutuksessa oli alueellisia eroja, kirjoittavat Otto Helve, Karolina Tuomisto, Paula Tiittala Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Turvapaikkaa hakevien aikuisten oikeus palveluihin on rajattu kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon. Lapsilla sen sijaan pitäisi olla oikeus myös mm. neuvolapalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon.
Osa kunnista kuitenkin kieltäytyi toteuttamasta lakisääteisiä tehtäviään, kuten epidemiaselvityksiä tai kouluterveydenhuoltoa. Näkemyseroja oli myös rokottamisesta, eikä kaikissa kunnissa rokotettu lainkaan esimerkiksi poliota vastaan.
THL:n selvitysten perusteella ongelmia syntyi mm. päällekkäisistä ja osin ristiriitaisista ohjeista. Maahanmuuttovirasto, STM ja THL laativat valtakunnalliset ohjeet, mutta niitä tulkittiin eri tavoin alueellisissa sovellusohjeissa. Epäselvää oli myös se, millä perusteilla ja kuka maksaa syntyneet kustannukset.
Palvelujen puute ja alueellinen epätasa-arvo kohdistui etenkin lapsiin. Heitä oli lähes joka neljäs uuden hakemuksen vuosina 2015–16 jättäneistä. Osassa kunnista neuvolapalveluja tarjottiin vain Suomessa syntyneille turvapaikanhakijoille ja vain ensimmäisen elinvuoden ajan. Yksittäisten, johtavassa asemassa olevien virkamiesten mielipiteet saattoivat paikoin sanella turvapaikanhakijalasten oikeudet.
Tapahtuneesta tulee ottaa opiksi, vaikka uusien hakemusten määrä on vähentynyt. Jotta terveydenhuolto pystyy reagoimaan tehokkaasti muuttuviin tilanteisiin, tehtävänjaon tulee olla selvä kaikille toimijoille. Vahvaa valtiollista ohjausta tarvitaan, sillä alueelliset ja kansalliset intressit eivät aina kohtaa. Olennaista on saumaton, ratkaisuihin pyrkivä yhteistyö ja sujuva tiedonkulku. Varautuminen tulee myös voida sopeuttaa sote-ratkaisujen tuomiin muutoksiin.
Oikea-aikainen terveydenhuolto myös turvapaikanhakijoille on kaikkien etu ja vähentää kalliiden päivystyspalvelujen tarvetta.
Lähde: Helve O, Tuomisto K, Tiittala P. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koetteli terveydenhuollon valmiutta. Suom Lääkäril 2018;73:273–7.
Kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 5/2018.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
