Suomessa tehdään noin 70 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuodessa. Onnistumiseen vaikuttavat tutkimuksen oikea valinta, tutkimuspyynnön tekeminen ja potilaan opastaminen. Potilaan pitäisi ennen näytteenottoa tietää, mitä häneltä testataan ja mitä hän saa ja ei saa tehdä ennen koetta.
Opetusneuvos Seija Tuokon mukaan parannusta tarvitaan. Hän on toiminut puheenjohtajana työryhmässä, joka on laatinut suosituksen potilaan ohjaamisesta näytteenottoon. Suositus on tehty yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön kanssa.
– Hyvin usein potilaat tulevat laboratorioon tietämättä, mitä heiltä testataan ja miten heidän olisi pitänyt valmistautua näytteenottoon. Jos potilas ei ole osannut valmistautua oikein, laboratoriossa joudutaan tekemään päätös siitä, voiko näytettä ottaa, hän sanoo.
Tuokon mukaan näytteitä joudutaan ottamaan usein uudelleen. Työryhmän on arvioinut, että uudelleen otettavien näytteiden suorat vuosikustannukset Suomen terveydenhuollolle voivat olla jopa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi tästä aiheutuu epäsuoria kustannuksia potilaalle ja yhteiskunnalle, kun potilaat joutuvat tulemaan uudelleen tutkimuksiin.
On myös arvioitu, että laboratoriokokeista noin 25 prosenttia tehdään turhaan. Ongelma korostuu, jos turhan testin tulosten perusteella päädytään tekemään tarpeettomia lisätutkimuksia. Vaarana on myös väärä diagnoosi ja hoito. Hyödyllinen testitulos onkin sellainen, joka vaikuttaa hoitopäätökseen ja lopputulokseen suotuisalla tavalla.
Miten näytteenottoon valmistaudutaan?
Se, mitä potilaan tulee tehdä ennen näytteenottoa, riippuu testistä. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on kertoa, mitä näytteenotto potilaalta edellyttää.
Laboratoriotuloksia verrataan aina viitearvoihin, jotka on tehty aamulla otetuista näytteistä. Siksi kokeeseen kannattaa tulla aamulla–aamupäivällä. Monilla hormoneilla ja merkkiaineilla on nimittäin vuorokausivaihtelua.
Lisäksi ennen laboratorioon tuloa pitäisi välttää rasitusta ja lääkkeet pitäisi ottaa vasta näytteenoton jälkeen, jos tämä on mahdollista. Potilaan tulisi olla ainakin tunnin hereillä ennen näytteenottoa.
Tietyt tutkimukset vaativat paastoa. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas ei saa syödä tai juoda ennen näytteen ottamista – ainoastaan veden juonti on sallittua. Paaston tulee kestää 10–12 tuntia. Näytteenottoa edeltävänä päivänä sen sijaan voi syödä normaalisti, mutta alkoholipitoisia juomia tulisi välttää. Ennen laboratorioon saapumista pitää välttää myös tupakointia.
Näytteenottaja varmistaa potilaalta, onko hän paastonnut. Jos näin ei ole, voidaan potilas määrätä uusiin testeihin. Jos käy ilmi, että potilas on paastonnut tavallista pitempään, näytteet otetaan, mutta asiasta tiedotetaan lääkärille. Pitkä paasto voi nimittäin vaikuttaa joihinkin laboratoriotuloksiin (muun muassa laktaatti, pyruvaatti).
Potilaan tunnistaminen ei aina onnistu
Tuokon mukaan ongelmia on ollut myös potilaan tunnistamisessa. Ennen näytteenottoa laboratorion henkilökunnan pitää varmistaa, että kyseessä on oikea potilas. Ohjeiden mukaan potilas tulee tunnistaa aina vähintään kahta eri tunnistetietoa käyttäen (esim. potilaan nimi ja henkilötunnus). Potilas voi myös itse pyytää nähtäväkseen näyttöputkiin kiinnitettävät tarrat ja tarkastaa, että niissä on hänen omat tietonsa.
Joskus lääkäri on myös saattanut lähettää potilaan vääriin tutkimuksiin. Potilas voi varmistaa tilanteen omista tiedoistaan.
Tunnistaminen ei kuitenkaan ole potilaan vastuulla. Jokainen työntekijä on henkilökohtaisesti vastuussa potilaan henkilöllisyyden varmistamisesta ennen hoidon aloittamista ja siitä, että oikea potilas saa tarvitsemansa hoidon.
Muista ennen laboratorioon tuloa
➤ Kysy lääkäriltä, mitä onnistunut näyte vaatii.
➤ Mene laboratorioon aamulla/aamupäivällä. Älä kuitenkaan alle tunti heräämisesi jälkeen.
➤ Älä ota lääkkeitä ennen näytteenottoa, jos mahdollista.
➤ Vältä fyysistä rasitusta.
➤ Paastoa, jos testi sitä vaatii. Vältä nautintoaineita näytteenottoa edeltävänä päivänä.
➤ Paastoa vaativat tutkimukset on merkitty joko etuliitteellä (mm. fP-,fS-) tai tarrakortilla lukee "paastonäyte".
➤ Älä tupakoi ennen näytteenottoa.
Tutustu suosituksiin: Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon
Lue laboratoriotutkimus-sarjan juttuja.
Lähteet:
HUSLab: Potilaan ohjaus näytteenottoon valmistautumisessa
Hoitosuositukset: Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
