Tupakka tappaa Suomessa vuosittain 4 300 ihmistä, joista puolet kuolee ennen 70 vuoden ikää. Yhteiskunnalle tupakka aiheuttaa 1,5 miljardin euron kustannukset, jotka ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna tupakkaveron tuottoon.
Savuton Suomi 2030 -ohjelman tavoitteena on, että vuonna 2030 enää alle 5 % väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita. Alkuperäistä tavoitevuotta 2040 on aikaistettu 10 vuodella. Tällaista tavoitetta kutsutaan maailmalla termillä ’tobacco endgame’ (loppupeli). Samankaltaiseen tavoitteeseen ovat sitoutuneet Suomen lisäksi ainakin Irlanti, Ruotsi ja Uusi-Seelanti, joissa kaikissa tavoitevuosi on jo 2025, mutta tavoitetta ei ole viety Suomen tavoin lainsäädäntöön.
Lisäksi eri maiden loppupelien tavoitteissa on eroja. Ruotsissa loppupeli koskee vain tupakanpolttoa, Irlannissa ja Uudessa-Seelannissa kaikkia tupakkatuotteita, mutta ei esimerkiksi nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita. Suomessa myös sähkösavukkeet sisältävä loppupelin tavoite on siten kaikkein tiukin, mikä lisää haasteita.
Parveketupakointi voidaan kieltää
Tupakka-askien uudet varoitukset ovat kuvien ja tekstin yhdistelmiä. Monet kuvista ovat hyvin shokeeraavia ja ne peittävät suurimman osan askin pinnasta. Kuvia on kauhisteltu ja paheksuttu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Niiden perimmäinen tarkoitus on havahduttaa tupakoitsija miettimään tupakointinsa järkevyyttä ja parhaimmassa tapauksessa harkitsemaan lopettamista sekä hakemaan apua tupakasta vieroitukseen. Nuorille kuvilla lienee vähemmän merkitystä.
Tupakointi kiellettiin nyt myös yksityisautoissa, jos matkustajina on lapsia. Vaikka lapsien altistuminen autossa lienee nykyisin harvinaista, kielto on tarpeellinen jo periaatteen takia, sillä lapsen altistaminen tupakansavulle on verrattavissa lapsen pahoinpitelyyn.
Kerrostalon parvekkeella tupakoitaessa savu leviää herkästi muihin huoneistoihin. Tupakoimaton aistii tupakansavun hajun hyvin pienistäkin pitoisuuksista. Tutkimusten mukaan vähäinenkin altistus tupakansavulle on terveyshaitta, jota voi verrata vastaavaan asbestialtistukseen. Asbestin käyttö kiellettiin syöpävaarallisuuden takia täysin jo vuosikymmeniä sitten. Uuden tupakkalain mukaan parvekkeella tupakointi voidaan kieltää.
Tupakoinnin lopettamista tukevaa ohjelmaa tarvitaan
Keskeisiä tupakkatauteja ovat keuhkosyöpä, kurkunpääsyöpä, verenkiertoelinten sairaudet ja keuhkoahtaumatauti. Tupakan syyosuus kaikissa syöpäkuolemissa yhteensä on noin 50 %, keuhkosyövässä 80–90 %. Verenkiertoelinten taudeissa tupakan syyosuus on edellisiä pienempi, mutta tautien suuren yleisyyden takia ne aiheuttavat noin puolet kaikista tupakkakuolemista.
Keuhkosyövän yleisyys kääntyi Suomessa laskuun jo 1970-luvulla miesten 20 vuotta aikaisemmin alkaneen tupakoinnin vähentymisen takia. Naisten tupakointi kuitenkin samanaikaisesti lisääntyi ja naisten keuhkosyövän esiintyvyys nousi. 2000-luvulla miesten, naisten ja myös nuorten tupakointi on selvästi vähentynyt, mutta loppupelin alle 5 %:n tavoitteeseen on vielä matkaa.
Uusi tupakkalaki todennäköisesti vauhdittaa tupakkasairauksien vähenemistä. Lainsäädännön kehittäminen ei kuitenkaan yksinään riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Koska nikotiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine, tarvittaisiin lain tueksi laaja valtakunnallinen tupakoinnin lopettamisen tukeen tähtäävä ohjelma.
Vaikka tupakkalakia on tiukennettu, Suomen sijoitus Euroopan maiden tupakoinnin ehkäisyasteikolla on pudonnut. Parannettavaa olisi muun muassa kampanjoinnissa ja vieroituspalveluissa. Vieroitustyöhön tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten erityisosaamista.
Hyvän asiantuntemuksen vieroituspalvelut, joiden tukena on nikotiinikorvaushoito tai muu vieroituksen lääkehoito, lisäävät moninkertaisesti mahdollisuutta onnistua lopettamisessa. Myös tupakan hintaan on suositeltu korotusta. Vuosittain toistuvat tupakkaveron inflaatiotason selvästi ylittävät korotukset ehkäisevät erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista.
Tupakasta vieroitus on erittäin kustannustehokasta toimintaa. Olisi tärkeää, että asia ymmärrettäisiin sote-uudistuksen valmistelussa ja tulevien maakuntien päätöksenteossa niin, että vieroituspalveluihin ohjattaisiin riittävästi resursseja ja osaavaa henkilöstöä. Muussa tapauksessa ei voida odottaa savuttoman Suomen toteutumista seuraavan 13 vuoden aikana. ●
Uusi tupakkalaki
Uusi tupakkalaki tuli voimaan 15. elokuuta 2016. Siihen sisällytettiin EU:n vuonna 2014 hyväksytyn, uudistetun tupakkatuotedirektiivin säännökset, joista keskeisimmät koskevat tupakkatuotteiden pakkausmerkintöjä sekä sähkösavukkeiden tuotesääntelyä ja -valvontaa. Lisäksi lakiin lisättiin joukko uusia kansallisia säädöksiä.
Tupakoinnin huomattavia terveyshaittoja on pyritty vähentämään lainsäädännöllä 40 vuoden ajan.
Kirjoittaja:
Antero Heloma
LT, ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Juttu julkaistu Lääkärilehden numerossa 4/2017.
Kuva: Fotolia
