Vuoden alussa yhdistynyt Suur-Oulu aikoo leikata merkittävästi terveydenhuollon menoja.
Kaupunki esitteli tiistaina kolme mallia palveluiden järjestämisestä vuonna 2020. Riisutuimmassa vaihtoehdossa kaupungin 14 terveyskeskuksesta jäisi jäljelle neljä. Toisessa vaihtoehdossa terveysasemat korvaavia hyvinvointikeskuksia olisi kahdeksan. Kolmantena mallina on säilyttää palvelut suunnilleen nykyisellään.
Hyvinvointikeskuksiksi kutsuttavista asemista löytyisi muun muassa lääkärien ja hoitajien vastanotot, neuvolatoiminta, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaalipalveluita. Lisäksi kaupunkiin tulisi huomattavasti pienempiä hyvinvointiasemia ja -pisteitä, joita vietäisiin muun muassa marketteihin.
Oulun kaupungin lääkärien luottamusmies, Höyhtyän terveysaseman lääkäri Pekka Niemelä arvioi tuoreeltaan, että lääkäreiden kannalta muutos olisi pienempi kuin aiempi omalääkärimallin purkaminen. Oulu luopui omalääkärijärjestelmästään vuosina 2008–2009.
– Lääkäreille uudistukset tarkoittaisivat lähinnä työpisteen vaihtoa ja mahdollisesti käyntejä sivutoimipisteessä, enkä usko, että se on ylitsepääsemätön ongelma, hän sanoo.
– Muuten malleja on vielä tässä vaiheessa hankala arvioida. Selvää on, että merkittävä keskittäminen vaatisi myös lisää investointeja.
Potilaille terveysasemien karsiminen olisi suuri muutos.
– Se tietäisi matkojen pitenemistä, varsinkin kaupungin reuna-alueilla, Niemelä sanoo.
Oulu haluaa verkkoasiointia
Niemelä suhtautuu skeptisesti ehdotettuihin liikkuviin palveluihin, jossa vastaanottoa vietäisiin rekoilla potilaiden luo.
– Oulusta autolla ajaminen esimerkiksi Yli-Kiiminkiin potilaiden luo ei varmasti ole kustannustehokasta. Kun tietää, miten hankalaa kustannustehokas lääkäriaseman ja kuljetusfirman yhdistäminen olisi, ei toiminta tule olemaan kannattavaa.
Oulun strategiana on lisätä myös verkkoasiointia ja etävastaanottoja terveydenhuollossa. Niemelä epäilee niiden mahdollisuutta tuottaa minkäänlaisia säästöjä.
– Uskoisin, että kannattavampaa olisi, että lääkäri matkustaisi Yli-Iihin tai Yli-Kiiminkiin ottamaan vastaan potilaita kuin pitäisi etävastaanottoa Oulusta käsin. Ongelmana on, että järjestelmien käyttöönotossa terveydenhuollon varoja siirtyy it-firmoille.
Niemelä kertoo, että säästämistä osattiin odottaa.
– Suunnitelmissa käytetty kieli on varsin mielenkiintoista. Tässä häivytetään sairauden merkitystä puhumalla hyvinvointikeskuksista, hän huomauttaa.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
