Vatsavaivat eivät kerro ainoastaan fyysisistä ongelmista. Syynä voi olla myös henkinen puoli. Tämä on tuttua Karoliinalle: hänellä vatsa menee sekaisin henkisen kuormituksen kasvaessa liian suureksi.
– Syöminen tekee pahaa. Vatsa tuntuu pingottuneelta ja karhealta, Karoliina, 24, kuvailee vatsansa reaktioita yllättäviin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Hän kertoo saavansa vatsavaivoja muun muassa jatkuvasta stressistä, jännityksestä ja ihmissuhdeongelmista.
Karoliina ei ole vatsavaivojensa kanssa yksin. Ikävät tuntemukset vatsan alueella ovat yleisiä, ja niistä kärsii lähes jokainen elämänsä aikana. Vatsa sekä ruuansulatus kokonaisuudessaan reagoivat erityisesti inhon tunteeseen. Esimerkiksi inhon aiheuttaman pahan olon taustalla on nähtävissä suora puolustusreaktio.
Kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaan mukaan inho onkin keskeisin ruuansulatukseen liittyvä tunne.
– Jo pelkkä pilaantuneen ruuan haistaminen voi aiheuttaa voimakkaan yökkäys-reaktion, Nummenmaa havainnollistaa.
Reaktiolla keho pyrkii torjumaan mahdollista myrkytystilaa. Osa tunteista ja niitä seuraavista kehon tilan muutoksista on kuitenkin opittuja. Ihmiset voivat kokea myös suurta moraalista inhoa.
Nummenmaa on johtanut tutkimusta, jossa on selvitetty, missä kohtaa kehossa eri tunteet tuntuvat. Kehon tunnekartta –tutkimus on tehty Aalto-yliopistossa ja Turun PET-keskuksessa.
Sanatonta viestintää
Yhteistä eri tuntemuksille – niin positiivisille kuin negatiivisille, on kuitenkin se että, ne viestivät kehon kokemasta muutoksesta.
Kehossa on siis tapahtunut tunteen takia jokin fysiologinen muutos, olipa kyseessä sitten kohonnut verenpaine tai pingottunut tunne vatsan pohjassa.
Karoliinalle vatsakivut ovatkin useimmiten merkki kehon ja mielen hälytystilasta.
– Silloin tuntuu siltä kuin vatsa varoittaisi, että nyt mennään liian kovaa, Karoliina toteaa.
Nummenmaan mukaan ihmisten olisi hyvä oppia tunnistamaan kehon tuottamia signaaleja. Jos keho reagoi aina samalla tavalla esimerkiksi jännitykseen, on se merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
– Tunteet kirjaimellisesti tuntuvat, koska niiden tarkoituksena on pistää ihminen tekemään jotain. Muuttamaan sitä käyttäytymistään jollain tapaa.
Stressiä Karoliina yrittää rauhoittaa liikunnan ja yksinolon avulla. Puheiden pitämistä suurelle joukolle jännittävä Karoliina on kuitenkin huomannut olevansa nykyisin ”pikkaisen parempi” kyseisissä tilanteissa. Vatsa reagoi edelleen jännitykseen, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin ennen.
Epämiellyttäviä reaktioita kehossa aiheuttavia tunteita onkin mahdollista oppia säätelemään. Nummenmaa kuitenkin muistuttaa, että pitkittynyt vaiva tai kipu vaatii aina lääkärintutkimusta.
Lue myös:
Katja Kallio: "Minun elämääni määrää vatsa"
Kesäuusinta:
Voiko vatsan turvotusta hoitaa?
Kirjoittanut:
Veera Pennanen
Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelija
Kuva:
Panthermedia: Kuvituskuva
