Hypoglykemia eli verensokerin lasku liian matalalle aiheuttaa huolta diabetespotilaille ja heitä hoitaville lääkäreille. Vastavalmistunut HAT-tutkimus osoittaa, että hypoglykemia-kohtaukset ovat selvästi luultuakin yleisempiä, mutta vain osa potilaista tunnistaa oireet ja harva muistaa mainita niistä lääkärille.
Hypoglykemia-kohtaukset koettelevat kuitenkin terveyttä monin tavoin. Viime vuonna valmistui laaja lähes miljoonan potilaan meta-analyysi, joka karusti kertoi, että kakkostyypin diabeetikon liian alas laskeva sokeritaso kaksinkertaistaa sydänriskit. Ykköstyypin diabeetikkojen taas tiedetään joutuvan liikenteessä vaaraan hypo-jaksojen vuoksi.
Tuoreessa, lajissaan tähän asti laajimmassa tutkimuksessa oli mukana 27 000 potilasta 24 maasta. Suomalaisia diabetes-potilaita oli viitisensataa. Ykköstyypin diabetesta sairastaneet olivat keskimäärin 42-vuotiaita ja kakkostyypin potilaat 60-vuotiaita. He olivat sairastaneet diabetesta noin 14–18 vuotta. Heillä oli ollut insuliinilääkitys vähintään vuoden päivät. Tutkimus perustui potilaskyselyyn ja potilaiden pitämiin päiväkirjamerkintöihin.
Neljän viikon aikana yli 80 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista sai ainakin yhden hypoglykemia-kohtauksen, näistä puolet ilmaantui yöaikaan eli puolenyön ja aamu-kuuden välillä. Kakkostyypin diabeetikoista joka toinen koki vähintään yhden kohtauksen ja heillä vajaa puolet näistä tuli yöllä. Naiset raportoivat hypotuntemuksia jonkin verran miehiä useammin. Pitkäaikainen insuliinihoito näytti hieman lisäävän hypoglykemia-jaksoja.
Oireiden tunnistus hukassa
– Kuuden kuukauden kuluessa vakavia hypoglykemioita oli neljänneksellä ykköstyypin diabeetikoista ja lähes joka kuudennella kakkostyypin diabeetikoista. Vakavaksi luettiin hypoglykemia, kun potilas ei selvinnyt siitä ilman muiden apua, diabetelogi Päivi Kokkila kertoo. Hän toimii Raision diabetespoliklinikan ylilääkärinä ja myös hänen potilaitaan oli mukana tutkimuksessa.
Vain joka toinen tutkimuksessa mukana ollut diabetes-potilas tunnisti hypoglykemian oireiden ja sokerimittauksen perusteella. Tällaisia tunnistamattomia hypoglykemia-jaksoja oli kahdella kolmesta ykköstyypin diabeetikosta ja lähes joka toisella kakkostyypin diabeetikosta. Yli 70 prosenttia hypo-jaksoista sattui yöllä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että ykköstyypin diabeetikolla verensokeri laskee liian alas miltei joka viikko ja kakkostyypin diabeetikolla joka kolmas viikko.
Liikuntakin voi sekoittaa sokerit
Sydämentykytys, vapina, nälkä, hikoilu, heikotus, keskittymisvaikeus ja sekavuus ovat tyypillisiä hypoglykemia-oireita. Vakavimmillaan hypoglykemia aiheuttaa sydänkohtauksen, kooman ja kuoleman. Mutta mikä sitten saa verensokerin laskemaan liian alas?
– Ruokailun viivästyminen tai jääminen kokonaan väliin, liikunta, lääkkeet ja alkoholi, diabetes-lääkityksen yliannostus ja insuliiniherkkyyden korjaantuminen, Päivi Kokkila luettelee verensokerin laskuun vaikuttavia syitä.
Hän tietää myös, että esimerkiksi ikäihmiset, joilla on vuosia pidetty sokeritasapaino tiukasti alhaalla, saattavat menettää kykynsä tunnistaa tilanteita, joissa ollaan jo hypoglykemian rajoilla.
– Onneksi nyt sallitaan jo suosituksissa hiukan korkeammat arvot ja näin pitkään sairastaneen diabeetikonkin hypotuntemukset vähitellen palaavat.
Omahoito kaiken A ja O
Päivi Kokkila tietää myös kokemuksesta, että toinen riskiryhmä hypojen suhteen on nuoriso. Teini-iässä hormonitasapaino keikkuu ja diabeteksen hoito voi jäädä kehnoksi. Hän on nähnyt, että myöhemmin, kun tulee perheen perustamisen aika nämäkin potilaat alkavat panostaa hoitoonsa.
– Omahoito ja sitoutuminen hoitoon onkin hypoglykemian välttämisessä kaiken a ja o. Uusimmat, pitkävaikutteiset insuliinit ovat tärkeä apu, mutta omahoitoa ei korvaa mikään. Myös lääkäreiden tulisi nykyistä aktiivisemmin kysellä potilaan hypotuntemuksia ja korjata lääkitystä riittävän usein.
Päivi Kokkila korostaa toistuvasti diabeetikon hypotuntemusten tärkeyttä, jotta vältytään tilanteen kääntymiseltä pahemmaksi. Hypoglykemia korjaantuu useimmiten helposti, jos potilas osaa nauttia heti ensioireiden ilmaantuessa nopeasti imeytyvää hiilihydraattia eli glukoositabletteja, hunajaa, siirappia, banaania, omenaa, appelsiinia… Joskus hypo-oireet uusiutuvat lähitunteina ja siksi verensokeriarvoja kannattaa mittailla jonkin aikaa.
Jos hypoglykemia johtaa insuliinisokkiin, sitä ei potilas itse eikä maallikkokaan pysty hoitamaan. Siksi ambulanssin hälyttäminen on ainoa oikea vaihtoehto. Tajuttomalle potilaalle ei saa juottaa mitään, ainoastaan huolehtia, että hänen asentonsa on turvallinen.
Ensimmäiset globaalit tulokset HAT-tutkimuksesta (Hypoglycaemia Assesment Tool) julkistettiin Wienissä 15.–19. syyskuuta pidetyssä EASD:n (European Association for the Study of Diabetes) konferenssissa, johon osallistui 18 000 diabeteslääkäriä eri puolilta maailmaa.
Kirjoittaja:
Sirpa Norri
toimittaja
Kuva: Panthermedia
