Punkkikausi on alkanut. Vaikka punkit aktivoituvat jo noin viiden asteen lämpötilassa, kesäkautena ne ovat erityisen aktiivisia. Punkkikausi kestää Suomessa yleensä helmi-maaliskuusta joulukuuhun.
Punkit eivät ole nykyään enää saaristoalueiden kiusa, vaan niitä tavataan ympäri Suomen, pohjoista Lappia lukuunottamatta.
Punkkeja vastaan kannattaa suojautua ottamalla punkkirokote sekä luonnossa liikkuessaan suojata itsensä vaatteilla. Luonnossa oleskelun jälkeen tulee myös tehdä illalla punkkitarkastus.
Muistathan kuitenkin, että punkkirokote ei suojaa borrelioosilta. Borrelioosilta voi suojautua vain suojaamalla itsensä vaatteilla ja säännöllisin punkkitarkastuksin.
Mikä punkki?
Punkki on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni niveljalkainen. Punkki viihtyy parhaiten kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Myös kosteat, lehtomaiset ranta-alueet ja korkeat heinikot ovat sen elinympäristöä.
Punkki odottaa yleensä kasvillisuuden seassa, esimerkiksi ruohonkorrella 10–20 sentin korkeudella maanpinnasta, että sopiva isäntäeläin kulkee ohi. Punkit aistivat eturaajoissaan olevan erityisen elimen avulla hiilidioksidia, hajuja sekä liikettä ja tarttuvat etujaloillaan ohikulkevaan uhriin.
Suomesta on tavattu noin 1 500 eri punkkilajia. Ulkoisesti punkit muistuttavat toisiaan.
Puutiainen ja taigapunkki levittävät
yleisesti tunnettuja tauteja: borrelioosia ja TBE:tä eli puutiaisaivokuumetta.
Miltä punkin purema näyttää?
Punkin eli puutiaisen puremaa voi olla vaikea erottaa muusta hyönteisen puremasta tai pistosta. Puremakohtaan voi kuitenkin muodostua samankaltaista punoitusta kuin hyönteisten puremista.
Punkin purema on usein kivuton eikä sitä välttämättä huomaa punkin purressa lainkaan.
Punkin pureman huomaa yleensä siitä, että punkki on kiinni ihossa. Punkki voi pysyä paikallaan päiviä tai jopa yli viikon.
Punkki voi kuitenkin irrottautua itsekseen, jolloin ei huomaa punkkia lainkaan. Tämä ei kuitenkaan estä borrelioosin tai TBE:n eli puutiaisaivokuumeen tarttumista.
Lähes jokaisella henkilöllä muodostuu rengasmainen ja punoittava ihottuma puutiaisen puremakohtaan ja tämä ei vielä tarkoita borrelioosia tai TBE:tä.
Punkin puremasta ei tarvitse panikoitua, mutta punkki on syytä poistaa heti, sillä punkit levittävät tauteja.
Näistä yleisempi eli borrelioosi tarttuu yleensä vasta kun punkki on ollut iholla vuorokauden, joten mitä nopeammin punkin saa poistettua, sitä varmemmin välttää taudin. Punkeista 10–50 prosenttia kantaa borreliabakteeria.
Borreliatartuntaan viittaava punoitus tulee aikaisintaan parin päivän päästä puremasta. Läpimitaltaan vähintään viisisenttinen, laajentuva punoitus yli viikon kuluttua puremasta on varma merkki borreliainfektiosta. Usein pureman ympärille muodostuu rengasmainen kuvio, jossa on punaiset reunat ja vaalea keskiosa, mutta se voi olla myös yhtenäinen, punoittava läntti. Tällaisen laajenevan punoituksen vuoksi on syytä mennä lääkäriin.
Borreliatartunnasta voi kertoa myös muut oireet, kuten kuume ja päänsärky.
Puutiaisaivokuume sen sijaan tarttuu heti puremasta, jos punkki kantaa tätä tautia.
