Suomessa todetaan vuosittain noin 1000 aivokasvainta.
Kasvain voi olla joko hyvälaatuinen tai pahalaatuinen. Pahanlaatuiset kasvaimet luokitellaan asteikolla yhdestä neljään, jossa ykkönen tarkoittaa hyvänlaatuista ja nelonen pahanlaatuisinta.
Yleisimpiä aivokasvaimia ovat glioomat ja meningeoomat.
Puolet aivokasvaimista ovat glioomia eli tukisolukasvaimia, ja ne ovat usein pahanlaatuisia. Glioomia kasvavat hermosolujen seassa epätarkkarajaisesti ja siksi niitä on usein vaikea poistaa kokonaan.
Neljäsosa aivokasvaimista on meningeoomia eli aivokalvokasvaimia. Niistä 95 prosenttia on hyvänlaatuisia.
Joskus hyvänlaatuinenkin kasvain voi kuitenkin olla vaarallinen, jos se painaa tärkeitä aivokudoksia tai sitä ei sijaintinsa takia pystytä poistamaan.
Muita aivokasvaimia ovat muun muassa neurinooma eli hermotupen kasvain, hypofyysiadenooma eli aivolisäkkeen kasvain ja aivolymfooma eli imusolmukesyöpä.
Lisäksi muualla olevat syövät voivat tehdä aivoihin etäpesäkkeitä, joiden oireet ovat samanlaisia kuin aivokasvaimissa.
Aivokasvainten syyt ovat pääosin tuntemattomia. Niiden syntyyn ei voi vaikuttaa itse omilla elämäntavoillaan. Perinnöllisyys liittyy mahdollisesti noin viiteen prosenttiin aivokasvaimista.
Vuosikymmeniä aikaisemmin annetun keskushermoston alueen sädehoidon tiedetään lisäävän joidenkin aivokasvainten vaaraa.
Aivokasvaimen tunnistaminen on joskus hankalaa
Aivokasvaimen oireet voivat joskus mennä tavallisempien vaivojen piikkiin.
Ensimmäisinä oireina voi esiintyä käytöksen muutosta, väsymistä, aloitekyvyttömyyttä ja hidastumista. Oireita ei aina osata yhdistää aivokasvaimeen, sillä samantapaisia oireita voi liittyä myös esimerkiksi uupumiseen, masennukseen tai aivoverenkiertohäiriöihin.
Tyypillistä oiretta ei ole, vaan oireet riippuvat aivokasvaimen koosta, sijainnista ja kasvunopeudesta. Hyvänlaatuinen aivokasvain voi olla oireeton jopa vuosia.
Aikuisten yleisin oire on epileptinen kohtaus: niitä esiintyy joka kolmannella aivokasvainpotilaista. Kohtaus voi ilmetä esimerkiksi käden tai jalan kouristeluna, kieleen puremisena tai lyhyenä poissaolokohtauksena.
Toisin kuin luullaan, pelkkä päänsärky ilman muita oireita johtuu harvoin aivokasvaimesta. Päänsärky on harvoin ensioire aikuisilla, mutta lasten aivokasvaimissa sen sijaan tavallinen. Kohonnut aivopaine aiheuttaa aamuisin ennen ylösnousua päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua.
Joskus kasvain sijaitsee sellaisessa paikassa, että se aiheuttaa hälyttävämpiä oireita, kuten näkökenttäpuutoksia tai kaksoiskuvia. Myös huimaus, kuulon huonontuminen ja puheen häiriöt voivat viitata aivokasvaimeen.
Jos selittämättömiä oireita ilmenee, kannattaa aina mennä lääkäriin.
Jos oireena on persoonallisuuden muutosta, läheisen kannattaa mennä mukaan lääkäriin kertomaan, millaisia muutoksia ihmisessä on tapahtunut.
Hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti
Aivokasvainten hoito suunnitellaan yksilöllisesti.
Hoito riippuu kasvaimen tyypistä, pahalaatuisuusasteesta, sijainnista, kasvutavasta ja kasvunopeudesta. Lisäksi hoidon valintaan vaikuttavat sairastuneen ikä ja yleiskunto, muut sairaudet sekä sairastuneen oma mielipide.
Kasvain leikataan aina, jos se on mahdollista. Joskus aivokasvain sijaitsee niin hankalassa paikassa, ettei sitä voida leikata.
Pahanlaatuisissa kasvaimissa annetaan sädehoitoa ja joskus samaan aikaan myös solunsalpaajalääkkeitä.
Hoitojen jälkeen potilaan tilaa seurataan magneettikuvauksin. Seuranta voi jatkua vuosia, sillä kasvain voi uusia pitkänkin ajan jälkeen.
