Vatsahaava eli ulkustauti on vatsalaukun limakalvolle syntynyt haavauma.
Haavauma pääsee syntymään, jos vatsalaukkua suojaava limakerros syystä tai toisesta heikkenee ja vatsalaukussa olevat suolahapot ja ruuansulatusentsyymit pääsevät syövyttämään limakerroksen alla olevaa limakalvoa.
Vatsahaava voi syntyä vatsalaukun lisäksi myös pohjukaissuoleen.
Jos vaurio ulottuu syvälle lihaskerrokseen asti, puhutaan peptisestä ulkusesta. Pinnallisempaa limakalvon vaurioita kutsutaan eroosioksi eli syöpymäksi.
Vatsahaavan lievempi muoto vatsatulehdus eli gastriitti aiheuttaa limakalvoille pinnallisempia syöpymiä kuin vatsahaava. Hoitamattomana vatsatulehdus voi kehittyä ajan myötä vatsahaavaksi.
Vatsahaavan oireet
Vatsahaavan yleisin oire on ylävatsan keskiosassa tuntuva tylppä, jäytävä tai polttava kipu. Myös oksentelua voi ilmetä.
Kipu voi säteillä selkään tai joskus jopa hartioihin asti.
Kipua esiintyy usein öisin vatsan ollessa tyhjä ja syöminen helpottaa oireita.
Joskus vatsahaava voi olla myös täysin oireeton.
Vatsahaava voi alkaa myös vuotaa, jos vatsan tai pohjukaissuolen seinämään syöpynyt haavauma vaurioittaa verisuonia. Tästä kertovat verioksennukset tai tummat, tervamaiset ulosteet.
Pahimmillaan, mutta erittäin harvinaisissa tilanteissa vatsahaava voi aiheuttaa vatsan seinän puhkeamisen. Oireena on tällöin äkillinen, voimistuva ja jatkuva kipu ylävatsassa. Tällöin tarvitaan viipymättä lääkärin hoitoa.
Vatsahaavaa sekoittuu helposti pitkäaikaisiin ylävatsavaivoihin, kuten ruoansulatusvaivoihin ja närästykseen. Yleisesti arvioidaan, että kolmannes ylävatsaoireista johtuu refluksitaudista ja noin kuudesosa vatsahaavoista.
Mistä vatsahaava johtuu?
Toisin kun yleensä luullaan, vatsahaavan aiheuttajat eivät ole stressi ja liiallinen kahvinjuonti.
Vatsatulehduksen ja vatsahaavan yleisin aiheuttaja on helikobakteeri ja sen aikaansaama tulehdus vatsalaukun limakalvolla. On arvioitu, että 10-15 prosentille helikobakteerin kantajista kehittyy elämänsä aikana vatsahaava.
Helikobakteerin esiintyminen suomalaisessa väestössä on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmeninä, joten siitä aiheutuvat vatsahaavat ovat harvinaistuneet.
Sen sijaan koko ajan yleistyvä vatsahaavan aiheuttaja on runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö. Parasetamolin käyttö ei altista vatsahaavalle.
Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät alttiutta mahatulehdukseen ja vatsahaavaan.
Milloin lääkäriin?
Jos ilmenee äkillistä ja voimistuvaa kipua ylävatsalla, verioksentelua tai mustia ulosteita, lääkäriin kannattaa hakeutua välittömästi.
Jos oireet viittaavat vatsahaavaan, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi sulkea vatsasyövän mahdollisuuden pois sekä hoitaa mahdolllisen helikobakteerin, jos se on vatsahaavan aiheuttaja.
Vatsahaava todetaan gastroskopian eli vatsalaukun tähystyksen avulla. Samalla otetaan koepala, josta voidaan myös todeta mahdollinen helikobakteeri ja poissulkea vatsasyövän mahdollisuus. Helikobakteeri voidaan todeta myös tähystyksessä otettavalla pikatestillä.
Vatsahaavan hoito?
Jos vatsahaavan aiheuttajaksi todetaan gastrokopiassa helikobakteeri, se häädetään. Häätöhoito tapahtuu 1-2 viikon mittaisella kahden tai kolmen antibiootin sekä suuriannoksisen happosalpaajan yhdistelmähoidolla.
Kaikkia tulehduskipulääkkeitä tulee ehdottomasti välttää. Jos lääkkeitä on käytettävä, tulee käyttää samaan aikaan haponeritystä vähentävää lääkitystä.
Myös tupakoinnin lopettamista suositellaan.
Joskus tarvitaan mahalaukun kirurgiaa parantumattoman haavan hoidoksi, mutta kehittyneen lääkehoidon ansiosta se on harvinaista.
