Noin kolme neljäsosaa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta johtuu kotien sisäilmassa olevasta radonista.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota tunkeutuu rakennuksen sisäilmaan rakennuksen alta maaperästä tai porakaivovedestä.
Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena.
Näin mittaat radonpitoisuuden
Vaikka radonia ei voi aistia, sen voi mitata.
Sairastumisen riski on erityisen suuri tupakoitsijoilla.
Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittaus tulisi tehdä kaikissa pientaloissa sekä kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa.
Työnantajat ovat velvoitettu tähän lailla.
Itse mittaus on minimissään kahden kuukauden kestoinen purkkimittaus. Tämä tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välissä.
Purkkimittausmenetelmät, joilla on voimassa STUKin hyväksyntä, löytyvät STUKin verkkosivuilta.
Radonpitoisuus kannattaa selvittää, koska pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä.
Suomessa todetaan vuosittain arviolta 150–270 keuhkosyöpää, jotka liittyvät asuntojen radoniin. Sairastumisen riski on erityisen suuri tupakoitsijoilla.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
