Tuloerot ovat 30 vuoden ajan kasvaneet kaikkialla. Nykyisin rikkain kymmenesosa omistaa 90 % maailman varallisuudesta. Monikansallinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, altistaako tuloerojen kasvu yhteiskunnassa masennukselle.
Selvitys koostui systemaattisesta katsauksesta ja meta-analyysistä. Katsaus käsitti 26 tutkimusta ja niistä otettiin meta-analyysiin 12 tutkimusta (524 737 tutkittavaa), joissa masennukseen sairastuvuus oli kuvattu riittävän selvästi. Masennuksen mittarit tutkimuksissa vaihtelivat, tuloeroja mitattiin yleisimmin Ginin kertoimella (21 tutkimusta).
Systemaattisessa katsauksessa 19 tutkimuksessa (73 %) havaittiin positiivinen yhteys tuloerojen suuruuden ja masennukseen sairastuvuuden välillä. Kuudessa tutkimuksessa (23 %) yhteyttä ei havaittu, ja yhdessä tutkimuksessa (4 %) löydettiin negatiivinen yhteys. Katsauksen perusteella suuret tuloerot altistavat naisia masennukselle enemmän kuin miehiä.
Meta-analyysiä varten tuloerot jaettiin suuriin ja pieniin. Suuret tuloerot lisäsivät riskiä sairastua masennukseen: riskisuhde suurten ja pienten tuloerojen välillä oli 1,19. Tuloksissa oli suurta hajontaa. Kahdessa tutkimuksessa yhteys oli negatiivinen, 0,90. Kolmessa tutkimuksessa positiivinen riskisuhde oli 1,5 tai suurempi.
Tutkijat pohtivat selitysmalleja havainnolleen. Suuret tuloerot saattavat altistaa taloudellisesti huonommin menestyneitä häpeän ja epäonnistumisen tunteille. Toisaalta suuret tuloerot saattavat heikentää sosiaalisten ryhmien yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja altistavat niitä Emil Durkheimin jo 1800-luvun lopulla kuvaamalle sosiaaliselle vieraantumiselle, anomialle, jonka Durkheim yhdisti masennukseen ja itsemurhiin. Tutkijat päättelevät, että tuloerojen yhteys masennukseen on todennäköisesti voimakkaampi kehittyneissä kuin kehittyvissä talouksissa. Toisaalta yhteys tuloerojen ja masennuksen välillä saattaa olla erityisen voimakas sellaisissa yhteiskunnissa, joissa elintaso on viime aikoina nopeasti kohonnut, esimerkkinä Brasilia, jonka sisällä masennuksen riskisuhde suurten ja pienten tuloerojen välillä oli 1,38.
Koska masennusta sairastaa joka vuosi yli 5 % suomalaisista, meta-analyysissä havaittu riskisuhde 1,19 on merkittävä. Sen perusteella tuloerojen kasvu voisi teoriassa aiheuttaa yli 10 000 suomalaisen sairastumisen masennukseen joka vuosi. Pitkittyessään masennus valitettavan usein syrjäyttää sitä sairastavan pysyvästi työelämästä. Poliitikkojen on hyvä tiedostaa, että tuloerojen lisääntymisellä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnan tuottavuuteen.
Lähde: Patel V, Burns JK, Dhingra M ym. Income inequality and depression: a systematic review and meta-analysis of the association and a scoping review of mechanisms. World Psychiatry 2018;17:76–89.
kirjoittaja:
Tero Taiminen
psykiatrian dosentti
kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 9/2018.
