Suomessa on yli 40 000 tulehduksellista suolistosairautta (IBD) sairastavaa henkilöä. Tällaisia sairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti.
Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuosien 1993–2008 välillä. Suomessa tulehduksellisia suolistosairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovatkin väkilukuun suhteutettuna korkeimpia maailmassa.
Yhdeksi syyksi suolistosairauksien määrän kasvuun on esitetty sitä, että varhaislapsuudessa on nykyään vähemmän mikrobikontakteja kuin ennen. Toisena syynä pidetään ravintotekijöitä, mutta sairauden aiheuttajaa ravinnosta ei ole löydetty. Osalla potilaista on kuitenkin kokemuksia siitä, että tietyt ruoka-aineet lisäävät suoliston oireita.
Ohessa on lisätietoa kummastakin sairaudesta.
Haavainen paksusuolentulehdus
Haavainen paksusuolentulehdus tunnetaan myös nimellä Colitis ulcerosa (krooninen koliitti). Sairaus alkaa usein nuorella aikuisiällä 20–35-vuotiaana. Toinen ilmaantuvuushuippu on 50–60-vuotiaana. Sairaus on hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.
Tulehdusta esiintyy paksusuolessa vaihtelevan kokoisella alueella ja se alkaa yleensä peräsuolesta. Proktiitilla tarkoitetaan ainoastaan peräsuolen alueella esiintyvää tulehdusta.
Vasemmanpuoleiseksi koliitiksi kutsutaan tulehdusta, joka on levinnyt paksusuoleen vasemmanpuoleisten kylkiluiden alla olevaan mutkaan saakka. Totaalikoliitissa tulehdus on levinnyt koko paksusuolen alueelle Tulehdus voi laajentua proktiitista totakoliitiksi.
Haavaisen paksusuolentulehduksen syytä ei täysin tunneta, mutta bakteerien ja virusten on epäilty liittyvän sairauden syntyyn. Myös perintötekijät lisäävät alttiutta.
Oireet
Sairaus esiintyy yleensä aaltoillen. Oireet voivat siis kadota välillä ja palata jonkin ajan päästä takaisin.
Tavallisimpia oireita ovat ripuli, verinen uloste ja vatsakivut. Oireet johtavat pitkään jatkuessaan potilaan yleistilan heikkenemiseen ja painonlaskuun. On myös todettu, että noin neljäsosalla haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista on tavallista enemmän erilaisia niveloireita, selkäreumaa ja silmätulehduksia.
Hoito
Lääkäri toteaa sairauden paksusuolen tähystyksellä ja varmistaa diagnoosin kudosnäytteiden tutkimuksella. Potilaalta otetaan myös verikokeita tulehdusreaktion voimakkuuden ja sairauden aiheuttamien yleisoireiden selvittämiseksi.
Jos potilaalla todetaan haavainen paksusuolentulehdus, lääkäri suunnittelee tilanteeseen sopivan lääkehoidon. Jos sairaus on lievä ja rajoittuu paksusuolen loppupäähän, hoito aloitetaan sopivalla suun kautta nautittavalla lääkkeellä, kortisoni- tai muita lääkeaineita sisältävillä peräruiskeilla tai peräpuikoilla.
Vaikeimmissa tapauksissa käytetään suun kautta nautittua kortisonilääkettä. Jos kortisoni ei tehoa, suolta voidaan rauhoittaa tietyillä antibiooteilla ja immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä. Jos tilanne on niin ikävä, että lääkehoito ei auta, potilaalta poistetaan osa sairastunutta suolta leikkauksessa.
Oireiden rauhoittuessa potilas käyttää jatkuvasti otettavia lääkkeitä. Nämä estävät uusiutumista. Hoidon teho voidaan nykyään tarkastaa useimmilla potilailla ulosteen kalprotektiinin määrityksellä
Haavainen paksusuolitulehdus lisää riskiä sairastua syöpään. Siksi kahdeksan vuoden kuluttua taudin toteamisesta aloitetaan säännölliset paksusuolen tähystykset. Jos potilaalla on vain peräsuolen tulehdus, eli proktiitti, tähystysseurantaa ei tarvita.
Crohnin tauti
Crohnin tauti on krooninen, uusiutuva ja tulehduksellinen suolistosairaus, jonka oireita hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Sitä on niin aikuisilla kuin lapsillakin, ja se alkaa useimmiten nuoruusvuosien aikana. Sairaus on hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä.
Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan sairastumiseen. Lisäksi tupakoitsijoilla on huomattu olevan suurempi riski sairastua tautiin kuin tupakoimattomilla.
Tauti ei ole tarttuva. Se voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa.
Diagnoosiin voi kulua vuosia, koska tauti alkaa useimmiten vähitellen. Noin 70 prosentilla Crohnin tautia sairastavista on taudissaan aktiivisia vaiheita ja vaiheita, jolloin tauti on vähemmän aktiivinen eli remissiossa.
Oireet
Oireita voivat olla muun muassa vatsakivut, ripuli tai ummetus, väsymys, laihtuminen ja kuume. Lasten Crohnin tautiin liittyy suun aftoja, ienturvotusta, suupielten haavaumia ja huulten turvotusta. Lapsi saattaa saada suun oireita vuosia ennen kuin hänellä on vatsan oireita.
Hoito
Crohnin tauti voi sijaita missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa. Tämän takia potilaalle tehdään yleensä sekä kolonoskopia (paksusuolen tähystys) että gastroskopia (ylemmän mahasuolikanavan tutkiminen). Myös enteroskopia, eli ohutsuolen tähystys voi olla tarpeen.
Jos potilaalla todetaan Crohnin tauti, aloitetaan oireiden helpottaminen. Hoidolla pyritään myös vähentämään sairauteen liittyviä muita komplikaatioita, kuten suolitukoksia, märkäpesäkkeitä ja absesseja. Lääkkeinä käytetään 5-ASA-valmisteita, sulfasalatsiinia, kortisonilääkitystä, antibiootteja ja immunomoduloivia lääkkeitä (solunsalpaajat ja ns. biologiset lääkkeet).
Myös välttämisruokavaliosta voi olla apua niissä tilanteissa, joissa tietyt ruoka-aineet eivät sovi potilaalle. Ruokavalion suunnittelussa voi käyttää apuna ravitsemussuunnittelijaa. Potilaan tulisi kiinnittää huomiota etenkin raudan ja B12-vitamiinin saantiin, sillä anemia on tyypillinen sairauden sivuvaikutus. Kortisonihoitoja käyttävien pitäisi pitää huolta D-vitamiinin ja kalsiumin saannista osteoporoosin välttämiseksi.
Taudin aktiivisessa vaiheessa seuranta on tarpeen muutaman kuukauden välein, ja taudin olleessa remissiossa vuosittain, ellei lääkitys vaadi tiheämpää seurantaa.
Yli puolet Crohn-potilaista joudutaan leikkaamaan. Jos leikkaukseen päädytään, tavoitteena on poistaa se suolen osa, joka aiheuttaa ongelmia.
Missä IBD-potilaita hoidetaan?
Suolistotulehduspotilaiden hoito ja seuranta järjestetään sairaaloiden gastroenterologian poliklinikoilla, sisätautipoliklinikoilla, lasten poliklinikoilla, terveyskeskuksissa tai muilla lääkäriasemilla.
Rauhallisessa vaiheessa olevien potilaiden pitkäaikaisseuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa.
Kansainvälisen IBD2020-tutkimuksen mukaan Suomen IBD:n hoidossa näyttäisi olevan parantamisen varaa. Suomalaisista IBD:tä sairastavista vain reilulla neljänneksellä (26 %) on kirjallinen hoitosuunnitelma. Enemmistöllä (71 %) ainoa hoitosuunnitelma on lääkemääräys.
Lähde:
Terveyskirjasto: Crohnin tauti
Terveyskirjasto: Haavainen paksusuolentulehdus
Crohn ja Colitis ry
Tarkastanut:
Perttu Arkkila
gastroenterologian erikoislääkäri ja osastonylilääkäri
HUS
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthemedia