Tukholmassa noudatetaan turvavälejä

Lähetteet naisten syöpäkirur­giaan ovat vähentyneet koronapandemian aikana Tukholman Karoliinisessa sairaalassa.

– Vanhemman ikäpolven naiset eivät hakeudu hoitoon samalla tavalla kuin ennen, vaikka heillä olisi ollut oireita, kertoo naisten ­syöpätautien erikoislääkäri Katja Lindberg.

Lindbergin työtehtävät eivät ole muuttuneet pandemian aikana. Hänen osastollaan tehdään töitä ja leikataan potilaita aika lailla saman verran kuin aiemmin.

Sairaalassa on kuitenkin ollut normaalia vähemmän vuodenpaikkoja käytettävissä elektiiviseen toimintaan, koska suurin osa vuodeosastoista varattiin koronapotilaiden hoitoon.

Kun koronaepidemia oli Tukhol­massa pahimmillaan huhtikuun lopussa, myös Lindberg ja syöpäkirurgian kollegat otettiin mukaan koronapotilaita hoitavien lääkäreiden päivystysrinkiin.

– Emme ehtineet tehdä kuin muutaman päivystysvuoron, kun koronapotilaat alkoivat vähentyä.

Tiedon puute lisäsi pelkoa

Lindbergin mukaan koronapandemian alussa epätietoisuus itse taudista ja sen leviämisestä aiheutti hämmennystä ja pelkoakin sairaalan työntekijöissä.

Lindberg toteaa, että Ruotsin koronastrategia on ollut ylä- ja alamäkeä. Hänestä se on tuntunut välillä järkevältä, toisinaan kaikelta muulta.

– Ruotsin linja koronapandemiassa saattaa olla oikea, muuten paitsi vanhustenhuollossa.

Lindberg on huomannut muualla Ruotsissa ja Suomessa käydessään, että Tukholmassa noudatetaan turvavälejä kaikkein parhaiten. Myös kokoontumisrajoitukset ovat edelleen voimassa myös sairaalassa: kerralla saa kokoontua 50 henkilöä.

Karoliinisessa sairaalassa koronatilanne on nyt varsin rauhallinen. Tehohoidossa on enää muutamia potilaita, ja koronaosastot on lakkautettu.

Elektiivisiin leikkauksiin tuleville ­potilaille tehdään koronatesti. Jos potilaalla on edessä syöpäleikkaus ja hänellä on ilmennyt korona, tilanne punnitaan yksilöllisesti.

– Nyt on kertynyt tietotaitoa koronan hoitamisesta. Syöpäpotilas voidaan ­leikata, vaikka hänellä olisi korona­tartunta.

Työtaakka paisui Hollannissa

Laboratorion toiminta on mul­listunut koronadiagnostiikan vuoksi mikrobiologian erikoislääkäri Saara Vainion työpaikalla St ­Antonius -sairaalassa ­Nieuwegeinissa Hollannissa. Kiire on ollut kova pandemian alusta ­asti, ja tiivis työtahti jatkuu.

Pahimpina aikoina St Antonius -sairaalassa oli yli 30 koronapotilasta tehohoidossa, ja muilla osastoilla heitä oli yli 100. Tilanne on ollut koko Hollannissa melko rauhallinen, mutta nyt tartunnat ovat taas kasvussa: 100 000:ta asukasta kohden on 7,6 koronapositiivista.

St Antonius -sairaalassa koronapotilaita on aikaisempaa vähemmän. Tällä hetkellä haasteena on se, että melkein jokaisen potilaan kohdalla pitää sel­vittää, voisivatko oireet olla koronainfektiota.

Psykososiaalista tukea tarjolla

Vainion mukaan terveydenhoitohenkilöstöllä on ollut paljon jaksamisongelmia, vaikka sairaala on satsannut pandemian alusta asti psykososiaaliseen ­tukeen. Psykologit, psykiatrit ja psykiatriset sairaanhoitajat ovat tarjonneet ­keskusteluapua sairaalan työntekijöille.

Koronapotilaita hoitavilla osastoilla on ollut tapana lopettaa työvuorot debriefingiin, jossa kaikki ovat voineet kertoa, mitä ovat nähneet ja kokeneet.

– Ihmisiä on yritetty auttaa jaksamaan, mutta raskasta on silti ollut.

Hollantilaiset suomalaisia varovaisempia

Yli 90 prosenttia hollantilaisista suhtautuu myönteisesti koronarajoituksiin. Hollannissa on muun muassa käytettävä maskeja julkisissa kulkuneuvoissa, ja kaikkialla muistutetaan ihmisiä 1,5 metrin turvavälistä.

Hollantilaiset saavat kutsua kotiinsa korkeintaan kuusi ihmistä kerrallaan, ja myös ravintoloiden on sijoitettava asiakkaat mahdollisimman väljästi.

Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta monet hollantilaiset käyvät kaupassa flunssaisina, eivätkä ihmiset mene kovin herkästi koronatesteihin.

– Huomasin silti kesällä Suomessa käydessäni, etteivät suomalaiset suhtaudu koronaepidemiaan yhtä vakavasti kuin hollantilaiset. Suomessa tuli tunne, että nyt olen maailmassa, jossa ei ole koronaa. Hollantilaiset ovat varovaisempia.

Kreikka valmistautui pahimpaan

Kun Kreikassa rajoitukset purettiin ja maan rajat avattiin, keväällä alkanut ja hyvin toiminut pandemian torjunta sai käänteen. Nyt Kreikka on joutunut ”punaiselle listalle”, kertoo eläkkeellä oleva anestesiologi ­Karen Politis.

Positiivisten koronatestien määrä on ollut päivittäin noin 200–300. Puolet taudin kantajista on Ateenassa.

– Tautiryppäitä on kuitenkin ollut myös syrjäseuduilla ja kesällä lomasaarilla koko pandemian ajan, toteaa Kreetalla asuva Politis.

Toistaiseksi terveydenhuollon resurssit ovat riittäneet hyvin. Kreikassa on noin 850 tehohoitopaikkaa, ja pahimmillaan koronan vuoksi tehohoidossa on ollut vajaat 100 potilasta.

– Lähinaapurin Italian tilanne vavahdutti. Tiloja varattiin, henkilöstöä irrotettiin ja koulutettiin uusiin tehtäviin, suojavaatteita etsittiin varastoista ja ­ostettiin lisää. Kun pandemia saapui Kreikkaan, melkein kaikki elektiivinen toiminta lopetettiin ja sairaalat olivat taisteluvalmiina.

Sairaaloiden yhteistyö on sujunut

Suurin paine koronapandemiassa on kohdistunut Ateenan ja muiden isoimpien kaupunkien teho- ja koronaosastojen henkilökuntaan. Kreikassa nimettiin jo pandemian alussa suurimmat laajan päivystyksen sairaalat COVID-sairaaloiksi, joihin vakavimmat tapaukset keskitettiin.

Terveydenhuollon kapasiteetti ei ylittynyt, koska sairaalat ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä.

Politis uskoo, että työn merkityksellisyys ja tieto siitä, että ollaan aitiopaikalla seuraamassa historiallisia tapahtumia, auttoi terveydenhuollon henkilökuntaa jaksamaan.

– Pienemmissä sairaaloissa oli hiljaisempaa kuin tavallisesti. Ikävää henkilökunnalle on ollut se, että kaikkien lomat peruttiin kevään aikana.

Virusta Balkanilta

Kreikassa on voimassa yleinen maskipakko kaikissa suljetuissa tiloissa ja liikennevälineissä, jopa laivojen kannella. Politis yhtyy kreikkalaisten epidemio­logien sanontaan: rajoituksia on riittävästi, kunhan niitä noudatetaan.

Hänen mielestään matkailijoiden maahantulo Balkaneilta olisi pitänyt ­estää. Kesäkuun lopussa tapaukset ­lisääntyivät räjähdysmäisesti, juuri kun matkailu alkoi. Politiksen mielestä kreikkalaisten varomaton käytös kesällä edesauttoi pandemian leviämistä.

– Serbiasta kiellettiin jo alkuvaiheessa maahantulo, mutta samaan aikaan Romaniasta ja Bulgariasta pääsi Kreikkaan, kun näytti korkeintaan 72 tunnin vanhan negatiivisen testituloksen. Taloudelliset syyt todennäköisesti painoivat enemmän kuin terveydelliset näkökohdat. Tilanne on kuitenkin huonontunut sekä epidemiologisesti että taloudellisesti.

Ulla Toikkanen

Kuvat Katja Lindberg, Saara Vainio, Maria Michelioudaki ja Adobe/AOP

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 40/2020.