Henkilöillä, jotka kokivat keski-iässä enemmän toivottomuuden tunteita kuin muut, oli lähes kolme kertaa suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin muilla, vaikka huomioon otettiin muita dementiariskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten ikä, kohonnut verenpaine, geneettiset tekijät, sukupuoli ja painoindeksi. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimuksesta.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että masennusoireet ovat muistisairailla tavallisempia kuin muilla. Syy- ja seuraussuhteesta on esitetty vastakkaisia tulkintoja. On ajateltu, että masennusoireet voivat olla osa muistisairautta, mutta toisaalta masennus saattaa olla myös yksi syy dementiaan sairastumisen taustalla.
Tämä tutkimus osoitti, että toivottomuuden tunteet ovat dementiaan sairastuvilla yleisempiä kuin muilla jo 20 vuotta ennen muistisairauden toteamista. Tulokset vahvistavat käsitystä, että jo keski-iässä koetut negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa myöhempään muistisairauksien riskiin.
Tutkimus osoitti myös, että henkilöillä, joilla on Alzheimerin taudin tärkein geneettinen riskitekijä, ApoE4-genotyyppi, toivottomuuden tunteet ovat keski-iässä yleisempiä kuin muilla.
Yhteensä 20 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen osallistui 1 409 itäsuomalaista henkilöä. Keski-iän jälkeen toivottomuuden tunteita selvitettiin tutkittavilta uudestaan jo ennen mahdollisen muistisairauden toteamista.
Negatiivisten tunteiden vaikutusta dementiariskiin selvitettiin samanlaisella tutkimusasetelmalla myös kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, joihin sisältyi useita seurantamittauksia. Näissä tutkimuksissa havaittiin, etteivät masennusoireet juuri lisääntyneet seurannan aikana, vaan dementiaan sairastuvilla niitä oli enemmän kuin muilla sekä seurannan alussa että lopussa. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että negatiiviset tunteet voivat lisätä dementian riskiä.
Lue myös:
Älä unohda muistisairasta!
Lähde:
Itä Suomen yliopisto
PLOS ONE
Kuva:
Panthermedia
