Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hoitajapula on ollut tiuhaan otsikoissa koko kesän ajan. Husin vs. johtajaylilääkäri Jukka Louhija myöntää, että henkilöstopula on iso ongelma, mutta hänen mukaansa joissakin uutisoinneissa käytetty katastrofi-sana on liioittelua.
– On potilaalle erittäin epämiellyttävää ja huonoa laatua, jos joutuu odottamaan pitkään. Mutta jos hänet kuitenkin hoidetaan, se ei ole katastrofi. Toistaiseksi emme ole joutuneet karsimaan tai olemaan päästämättä ihmisiä sisään, vaan kaikki on hoidettu. On myös huomattava, että viiveet eivät koske vaikeasti sairaita ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, Louhija sanoo.
Louhija muistuttaa, että Husissa on lisäksi vajausta monissa ammattiryhmissä, kuten lääkäreissä, sosiaalityöntekijöissä ja useissa terapeuttiryhmissä.
Kotihoidon henkilöstöpula kuormittaa päivystystä
Yhteispäivystyspisteiden ruuhkat johtuvat Louhijan mukaan eniten siitä, että jatkohoito ei toimi.
– Kun potilaita ei saada kuntiin jatkohoitoon, heidän yhteispäivystyksessä oloaikansa pitenee. Ja päivystys olisi tarkoitettu nopeaan hoitoon.
Dilemmaan liittyy myös kotihoidon henkilöstöpula.
– Kun ei ehditä käydä kodeissa, jotkut näistä potilaista hakeutumaan yhteispäivystyksiin. Esimerkiksi sen sijaan, että kotona käyvä työntekijä olisi ehtinyt huolehtia potilaan nesteytyksestä, tämä saattaa päätyä päivystykseen perusteellisiin tutkimuksiin.
Vain 70 prosenttia sijaisuuksista täytetty
Tilanteeseen vaikuttaa toki sekin, että Hus sai täytettyä vain noin 70 prosenttia sijaisuuksista. Tilanne on hankalin vuosikymmeniin, Lohija toteaa.
– Tosin sijaispula ei vaikuta aivan täydellä voimalla varsinaiseen erikoissairaanhoidon päivystykseen, joka on esh-osastoilla vahvasti priorisoitu, mutta juuri siellä perusterveydenhuollon jatkohoidossa sijaispula näkyy erityisen pahasti.
Sijaispulan takia Hus on joutunut sulkemaan seitsemän prosenttia enemmän erikoissairaanhoidon sairaalan paikoista kuin viime kesänä. Sillä on merkitystä, varsinkin silloin, kun on ruuhkaa, Louhija korostaa.
Husin hoitaja on poissa kunnista
Louhijan mukaan hoitajapula on äärimmäisen monimutkainen asia.
– Helposti kuvitellaan, että tässä olisi joitakin yksittäisiä ongelmia, jotka pitäisi korjata. Kysymys on kuitenkin hyvin laajasta haasteesta, joka meillä länsimaissa on. Yleisellä arvostuksella on suuri merkitys palkkaukseen, ja alalle hakeutuviin, mutta meillä on lisäksi iso demografinen ongelma: eläkkeelle jäävä ikäluokka on suurempi kuin oppilaitoksista valmistuva.
Pelkkä palkkauksen nostaminenkaan ei ole Louhijan mukaan ratkaisu.
– Kun sanotaan, että miksei Hus vain maksa riittävän kovaa palkkaa, niin sehän ei ole aivan yksinkertaista. Toki on olemassa tiettyjä lisiä, joilla voisimme pelata, mutta ei sekään lisää pääkaupunkiseudun hoitajien määrää. Kun otamme jollakin houkuttimella kunnasta hoitajan, hän on sitten poissa sieltä, ja jatkohoito tukkeutuu entistä pahemmin.
Keskipitkällä aikavälillä työn rahallisella arvostuksella on varmasti merkitystä terveydenhoidossa, Louhija uskoo.
– On kaikkien etu, että alalle saadaan sopimus mahdollisimman nopeasti.
Huolta henkilöstön jaksamisesta
Louhijan mukaan tilanne on kuitenkin ollut toistaiseksi kokonaisuudessa hallinnassa. Kiirettä on toki pitänyt.
– Kyllä siellä sekä hoitajat että lääkärit ovat juosseet ja tehneet pitkää päivää. Porukka on onneksi ammattilaisia, jotka ovat ylpeitä hommastaan.
Louhija korostaa olevansa huolissaan henkilöstön jaksamisesta.
– Tässä on nyt oltu kaksi vuotta aika kovilla koronan kanssa, ja kesälomat ovat olleet kortilla. Jos tilanne jatkuu tällaisena koko syksyn, varmasti väki väsyy yhä enemmän.
Hanna Kauppinen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
