Jokainen tietää, miltä ikävä vatsavaiva tuntuu. Useimmilla huono olo menee nopeasti ohi, mutta ei kaikilla. Arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia kärsii jatkuvista toiminnallisista vatsavaivoista, joihin ei ole olemassa selvää elimellistä syytä. Tällaisia toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ja toiminnallinen dyspepsia.
Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on perehtynyt vatsavaivojen hoitoon. Hänen mukaansa vaivat voidaan jakaa elimellisiin ja toiminnallisiin. Elimelliset vaivat ovat varsinaisia sairauksia ja niiden syy on tunnistettavissa. Toiminnallisten vatsavaivojen syy on toiminnallisissa häiriöissä. Näitä ei voi hoitaa lääkkeillä ja siksi elämäntapahoito on ensisijainen hoitomuoto.
Vatsavaivoja vähätellään
Laatikainen kertoo huomanneensa työssään, että toiminnallisista vatsavaivoista kärsivien oireita vähätellään.
– Kuitenkin toiminnalliset vatsavaivat heikentävät elämän laatua yhtä paljon kuin esimerkiksi migreeni, munuaisten vajaatoiminta tai astma, hän sanoo.
Laatikaisen mukaan ei ole tutkittua tietoa siitä, mistä vähättely johtuu. Hän itse uskoo yhtenä syynä olevan se, että toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa.
– Mietitäänpä vaikka migreenin historiaa. Ennen taudin uskottiin johtuvan lähinnä psykosomaattisista tekijöistä, kuten stressiherkkyydestä. Kun markkinoille tuli oireita helpottavia lääkkeitä, alettiin tautiin suhtautua vakavammin ja sen biokemiallinen tausta ymmärrettiin syytekijänä. Nykyään moni tuntee migreenin, osaa hoitaa sitä ja ymmärtää migreenipotilasta.
Toisena syynä vähättelylle Laatikainen pitää sitä, että ei ole tiedossa, millaisia vaikutuksia toiminnallisilla vatsavaivoilla on esimerkiksi kansantalouteen. Hänen mukaansa vatsavaivat ovat jääneet monien muiden haitallisimpina pidettyjen tautien varjoon.
Pitkäaikaista tutkimusta tarvitaan
Laatikainen kertoo, että akateeminen mielenkiinto toiminnallisia vatsavaivoja kohtaan on herännyt vasta viime vuosina. Alan tutkimuksia on julkaistu etenkin Englannissa, Australiassa ja Italiassa. Myös Suomessa on julkaistu muutamia tutkimuksia aihetta sivuten.
Laatikaisen mukaan ärtyvän suolen ruokavaliotutkimukset ovat tähän saakka olleet melko lyhytkestoisia ja suuri osa koskee paksusuolessa nopeasti fermentoituvien, eli niin sanottujen FODMAP-hiilihydraattien rajoittamista. Laatikaisen mukaan pitkäaikaista tutkimusta tarvitaankin lisää.
– Viime vuosina on vahvistunut, että FODMAP-hiilihydraatit voivat aiheuttaa merkittäviä kipu- ja turvotusoireita IBS-potilaille. Terveille nämä aiheuttavat vain ilmavaivoja, eikä juurikaan kipua. Emme kuitenkaan tiedä varmasti, onko oireita vähentävän FODMAP-ruokavalio pitkään jatkuvana ehdottomasti hyvä ratkaisu kokonaisterveydelle. On esimerkiksi spekuloitu, että suoliston mikrobistossa tapahtuu epäedullisia muutoksia, jos FODMAP-rajoituksia noudattaa tarkasti pitkän aikaa, hän sanoo.
Laatikainen myös muistuttaa, että FODMAP-ruokavaliota ei ole tutkittu riittävästi pelkästä dyspepsiasta tai refluksitaudista kärsivillä. Siksi näille potilaille ruokavaliota on liian aikaista suositella.
Oireisiin suhtauduttava vakavasti
Pelkkien oireiden perusteella on mahdotonta sanoa, mikä vatsaa vaivaa. Tämän takia pitkään jatkuneiden vatsavaivojen takia kannattaa käydä aina lääkärin vastaanotolla.
Tavallisia elimellisiä vatsavaivojen syitä ovat muun muassa keliakia, suolistotulehdukset (Crohnin tauti), suolistosyöpä, mahahaava, sappikivet ja helikobakteeri-infektio. Nämä sairaudet vaativat yleensä lääketieteellistä hoitoa.
– Elimellisiin vatsavaivoihin viittaavat hälytysmerkit, kuten verenvuoto suolistosta, anemia ilmaantuminen vatsavaivojen yhteydessä, jatkuva ripuli ja tahaton painonlasku. Yhdenkin hälytysmerkin ilmaantuessa lääkäriin pitää mennä hetimmiten, Laatikainen sanoo.
Hän toivoisi, että toiminnallisiin vatsavaivoihin suhtauduttaisiin vakavammin. Hänen mukaansa lääkärienkin tulisi olla selvillä toiminnallisten vatsavaivojen hoitovaihtoehdoista.
– Lääkärin panos on ollut pahimmillaan se, että hän on kehottanut potilasta syömään sitä, mitä pystyy. Osa taas antaa vain lapun potilaan käteen. Lapulla on tietoa toiminnallisista vatsavaivoista ja muutama nettiosoite. Jos potilaalla ei ole mahdollisuutta mennä erikoislääkärille tai ravitsemusterapeutille, hoito voi jäädä tähän. Näyttääkin siltä, että toiminnallisten vatsavaivojen hoito ei ole tasapuolista Suomessa, hän sanoo.
Laatikainen on kirjoittanut toiminnallisista vatsavaivoista myös kirjan: Herkän vatsan valinnat. Suolisto kuntoon ruokavaliolla.
Lue lisää:
Ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito
Voiko vatsan turvotusta hoitaa?
Nyt on pakko kysyä: Ovatko hiivasyndrooma ja gluteeniyliherkkyys humpuukia?
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
