TNF-salpaaja infliksimabin teho oli samanlainen kuin kliinisissä lääketutkimuksissa. Noin kahdella kolmasosalla oireet lievenivät merkittävästi kolmessa kuukaudessa ja 42 % saavutti lähes täyden oireettomuuden ensimmäisen vuoden aikana, toteaa Liisa Virkki väitöstutkimuksessaan.
Virkin mukaan kortisonin ja kipulääkkeiden tarve väheni. Oheislääkkeiksi sopivat aiemmin tutkitun metotreksaatin lisäksi muutkin perinteiset reumalääkkeet.
Tavallisimmat TNF-salpaajien haitat olivat infektiot, ihottumat ja infuusioreaktiot. Haittoja raportoitiin 17 %:lla biologisia reumalääkkeitä käyttävistä, vakavia 3,1 %:lla. Odottamattomia haittoja ei ilmennyt.
Laatupainotteisina elinvuosina 76 % nivelreumapotilaista hyötyi infliksimabista; toimintakyky ja vointi paranivat.
Kustannustehokkuus oli paras, jos tauti oli erityisen aktiivinen ja hoitovaste merkittävä. Infliksimabiannos ja metotreksaatti vaikuttivat kustannustehokkuuteen.
TNF-salpaajan vaihtamisesta toiseen oli hyötyä, jos teho hiipui tai ilmeni infuusioreaktioita, ihottumaa tai paikallisia injektioreaktioita, jotka eivät vaatineet TNF-salpaajahoidon lopettamista; näissä tapauksissa vaihdolla saavutettiin vähintään sama oireiden lievitys.
Rekisteritutkimuksessa TNF-salpaajahoito on tehokas ja suhteellisen turvallinen muuhun hoitoon reagoimattomassa nivelreumassa. Se oli kustannustehokasta huomattavalla osalla potilaista; uudet lääkevaihtoehdot ja entistä tiukemmat hoitotavoitteet saattavat edistää kustannustehokkuutta.
Virkki selvitti TNF-salpaajien tehoa ja haittoja biologisten lääkkeiden kansallisen rekisterin avulla arkielämän olosuhteissa. Biologiset lääkkeet ovat kalliita, joten myös kustannusvaikuttavuutta ja TNF-salpaajan vaihtamista toiseen tutkittiin.
Liisa Virkin väitöstutkimus A clinical and health economical observational study of anti-tumor necrosis factor therapy in the treatment of rheumatoid arthritis in Finland tarkastetaan 15.8.2014 Helsingin yliopistossa.
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
