Sepelvaltimotautipotilaan optimaalinen antitromboottinen hoito on tasapainoilua tromboottisten tapahtumien estovaikutuksen ja hoidon aiheuttaman lisävuotovaaran välillä. Nykyaikainen sepelvaltimotautikohtauksen hoito on pienentänyt uusien sydäntapahtumien vaaraa, ja näyttää siltä, että aikaisempia suosituksia kevyempi antitromboottinen lääkitys riittää jatkohoidossa suurelle osalla potilaista.
Laajassa retropektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin kattavat tiedot pallolaajennuksella hoidetuista sepelvaltimotautikohtauspotilaista kahdesta suuresta amerikkalaisesta potilasrekisteristä ja Etelä-Korean kansallisesta sähköisestä potilastietokannasta. Rekisteritietojen perusteella muodostettiin 31 290 kaltaistettua potilasparia, jotka käyttivät joko tikagreloria tai klopidogreelia toimenpiteen jälkeen ASAn ohella.
Hoitoryhmien välillä ei ollut eroa iskeemisten tapahtumien ilmaantumisessa tai kuolleisuudessa vuoden seurannassa, mutta tikagreloriryhmässä ilmeni hivenen enemmän vakavia verenvuotoja.
Useat viimeaikaiset satunnaistetut ja havainnoivat tutkimukset ovat näyttäneet, että entistä kevyempi verihiutalelääkitys ei lisää iskeemisten tapahtumien ilmaantumista sepelvaltimotaudin tai sepelvaltimotautikohtauksen nykyhoidossa, mutta voi vähentää hoidon aiheuttamia verenvuotovaaroja.
You SC, Rho Y, Bikdeli B ym. Association of ticagrelor vs clopidogrel with net adverse clinical events in patients with acute coronary syndrome undergoing percutaneous coronary intervention. JAMA 2020;324:1640–50.
Juhani Airaksinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 6/2021.
