Lääkärin työssä tulee eteen tilanteita, joissa tietosuojavaatimukset tuntuvat hidastavan hoitoa tai jopa vaarantavan potilasturvallisuutta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio vastaa lääkärien kysymyksiin.
Miksi terveydenhuollossa pitää käyttää runsaasti työaikaa suostumuksen pyytämiseen? Valtaosa sallii tietojensa näkyvyyden. Olisi helpompi toimia niin, että potilaan pitäisi erikseen kieltää joidenkin tietojen näkeminen, eikä niin, että hänen pitää erikseen sallia.
Tämä perustuu lainsäädäntöön, mutta en ole siihen tyytyväinen. Potilaalta pitäisi pyytää suostumus silloin, kun tietoa luovutetaan sivullisille. Nythän suostumusta tarvitaan, kun tietoa luovutetaan hoitoon osallistuville.
Toivon, että tämä oikaistaan laissa. Sote-uudistuskin helpottanee tilannetta. Kun alueelliset järjestelmät laajenevat, tietoja käytetään enemmän järjestelmän sisällä ja tietojen luovuttamisen tarve vähenee.
Rajaa tietojen luovuttamiseen sivullisille tulee kunnioittaa. Tietojen luovutukseen poliisille, vakuutusyhtiöille, työnantajille ja muille tahoille tarvitaan suostumusta tai lainsäännöstä.
Miksi mielenterveys- tai päihdetiedot voivat olla piilossa lääkäriltä? Näin muun muassa kriittiset lääkitystiedot tai päihdeongelma saattavat jäädä piiloon. Miten sen perusteella voi suunnitella turvallista hoitoa?
Tässä ei ole kyse tietosuoja-asioista, vaan historiallisesta kehityksestä. Tietosuojalain mukaan kaikki terveystiedot ovat arkaluontoisia, olivatpa ne mielenterveyteen tai somaattiseen terveyteen liittyviä.
Kun ajatellaan ihmisen oikeutta vaikuttaa, tulee vastaan tilanteita, joissa potilas ei ymmärrä, miksi esimerkiksi nilkan nyrjähtämistapauksessa tarvittaisiin mielenterveyteen liittyvää tietoa.
Nämäkin teemat muuttuvat. Aikoinaan tietosuojalainsäädäntöä valmisteltaessa arkaluontoisimmaksi koettiin kyselyn mukaan sukupuolitaudit, nyt sen ovat korvanneet mielenterveysongelmat.
Miksi puhelinnumeron ilmoittamista lähetteessä ei katsota riittäväksi suostumukseksi tekstiviestimuistutuksen lähettämiseen potilaalle? Tämä toisi tehokkuutta poliklinikan toimintaan.
Jos vedotaan suostumuksen olemassaoloon, pitää näyttää toteen, että suostumus on olemassa eli potilaalle on kerrottu, mihin puhelinnumeroa käytetään.
Tärkeintä on sopia etukäteen yhteydenpitotavoista. Esimerkiksi lentoyhtiö kysyy, haluanko tulostaa itse lippuni vai toivonko sen tekstiviestinä. Järjestelmä pitää rakentaa niin, ettei jokaisen lääkärin tarvitse vuorollaan pohtia, miksi asia on näin, vaan sen tulee tapahtua ohjatusti.
Puhelinnumerokin voi olla jatkossa historiaa ja se voi korvautua esimerkiksi WhatsApp-sovelluksen kaltaisilla pikaviestimillä. Organisaatioissa on tärkeintä miettiä, miten palvelutapahtuma järjestetään tarkoituksenmukaisesti.
Potilaallani on alkava muistisairaus ja toiminnanohjauksen ongelmia. Hänen työnsä edellyttää tarkkuutta ja koneiden käsittelyä, mikä aiheuttaa potentiaalisen vaaran myös muille. Potilas kieltää tietojensa luovutuksen työterveyshuoltoon. Onko tällainen tietosuoja järkevää?
Työnantaja voi eri perustein vaatia työntekijää toimittamaan selvityksen työkyvystään. Jos on kyse työkyvyn arvioinnista ja henkilö todetaan työkyvyttömäksi, siitä voi ilmoittaa.
Pohjimmiltaan kyse on myös siitä, tulevatko potilaat vaivojensa kanssa lääkärille vai jättävätkö tulematta työpaikkansa menettämisen pelossa.
Kirjoittaja:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Kuvapörssi
Julkaistu Lääkärilehdessä 50-52/14.
