Tietokonepelit on tähän asti nähty lähinnä terveysuhkana. Pelätään, että nuorison kunto, ryhti ja sosiaaliset suhteet rapautuvat näyttöpäätteiden ääressä.
Parhaillaan pelit kuitenkin tulevat kovaa vauhtia osaksi terveydenhuollon keinovalikoimaa.
– Pinnan alla kuplii. Meillä Suomessa on osaamista sekä terveysteknologiassa että viihdepelien kehittämisessä. Nyt nämä alat ovat alkaneet huomata yhteistyön edut, asiantuntija Antti Kotimaa Kuopio Innovation Oy:n koordinoimasta Games for Health Finland -verkostosta kertoo.
Peleillä on kuntoutusmuotona vahvuuksia. Pelit ovat monistettavissa helposti ja kustannustehokkaasti isojenkin potilasryhmien käyttöön. Nettipelejä on mahdollista käyttää missä ja milloin tahansa. Kuntoutuja itse valitsee ajan ja paikan.
– Omahoitoon tarvitaan uusia keinoja. Pitkien välimatkojen ja niukkenevien terveydenhuollon resurssien Suomessa pelit täydentävät erinomaisesti muita palveluita, Antti Kotimaa toteaa.
Lisäksi pelit tallentavat tietoa käyttäjän edistymisestä, antavat palautetta ja asettavat tarpeen mukaan uusia haasteita. Kuntouttavien pelien ehkä kaikkein paras puoli onkin niiden koukuttava ja aktivoiva vaikutus.
– Kaikenlaiset pelit kuuluvat jo nyt eri-ikäisten suomalaisten virkistäytymiseen ja vapaa-aikaan. Kynnys ottaa pelit terveyskäyttöön on matala, Antti Kotimaa sanoo.
Harjoittelua kertyy huomaamatta
Kuntoutuskeskus Neuronissa Kuopiossa on niin ikään huomattu pelien motivoiva teho. Keskuksen asiakkaisiin kuuluu esimerkiksi AVH-, aivovamma-, MS- ja Parkinson-potilaita.
– Harjoittelua ja toistoja kertyy ihan huomaamatta, kun pelaaja innostuu haastamaan itseään. Lisäkannustetta tuo tieto siitä, että hoitaja seuraa pelin etenemistä ja antaa palautetta, ylilääkäri Kauko Pitkänen (kuvassa) kertoo.
Neuronissa on viime vuosina kokeiltu ja otettu käyttöön useita pelillisiä menetelmiä. Kuntoutujat pääsevät virtuaaliseen ympäristöön kävelysimulaattorissa tai istuen crosstrainerissa.
– Pelillisten elementtien soveltamista kuntoutukseen rajoittaa ainoastaan mielikuvitus, Pitkänen toteaa.
Esimerkiksi tasapainoharjoitteluun tulee lisätehoa, kun treenaamiseen käytetty istuintyyny, satulatuoli tai kallisteltava seisomateline on yhdistetty motivoivaan tietokonepeliin.
– Käsiterapiahuoneessamme on erilaisia pelejä, jotka innostavat vaikkapa halvauspotilaita harjoittamaan heikomman kätensä toimintakykyä, Kauko Pitkänen mainitsee.
Verkkokuntoutusta kotiin kehitteillä
Uusimmassa tutkimushankkeessaan Neuron on ryhtynyt kehittämään verkkopohjaista kotikuntoutusta, jota voidaan seurata ja ohjata etäyhteydessä.
– Intensiivisen sairaalajakson jälkeen monen potilaan kuntoutus- ja harjoittelumäärä romahtaa, kun hän siirtyy kotiin avohoitoon. Juuri tätä kriittistä vaihetta yritämme nyt tasoittaa. Yhtenä keinona hyödynnämme kuntouttavia tietokonepelejä, jotka tukevat fysio-, toiminta- ja puheterapian tavoitteita, Kauko Pitkänen sanoo.
Hän uskoo pelien kuuluvan tulevaisuudessa terveydenhuollon työkalupakkiin. Hän näkee pelien myös saavan entistä enemmän yhteisöllisyyden ja vertaistuen piirteitä. Kuntoutujat voivat kokoontua verkossa pelaamaan tai vaikka kisailemaan leikkimielisesti.
– Peleillä on paikkansa perinteisen kuntoutuksen rinnalla ja lisänä. Mutta kuntoutujia ei missään nimessä saa sysätä pelkästään pelien varaan, Pitkänen korostaa.
Virtuaalipeli afasiakuntoutukseen
Peili Vision on yksi terveyspelejä kehittävistä uusista suomalaisyhtiöistä. Yritys on juuri saanut koekäyttäjien testattavaksi virtuaalipelinsä, joka tukee afasiapotilaiden puheen ja kielen kuntoutusta.
– Yhtiökumppanin vaimo on puheterapeutti. Kaikki sai alkunsa, kun joskus porukassa pallottelimme ajatusta pelien mahdollisuuksista hänen terapiatyönsä apuna, hallituksen puheenjohtaja Joonas Pöllä Peili Visionista kertoo.
Kuntoutuja kulkee virtuaalilasit päässään pelimaailmassa, jossa vastaan tulee erilaisia esineitä. Pelaajan on osattava esimerkiksi yhdistää oikea sana ja tavara tai lausuttava ääneen näkemiensä asioiden nimiä.
Peli kerää koko ajan dataa pelaajan suorituksista ja reaktioajoista. Puheterapeutti pystyy muokkaamaan peliä kunkin potilaansa tarpeiden mukaan.
– Koekäyttäjien ja puheterapeuttien palaute on ollut innostunutta. Kuntoutujan näkökulmasta on todella motivoivaa, että peli todentaa jopa sekunnin murto-osien parannukset suorituksissa. Näin pienikin edistyminen tulee näkyväksi, Joonas Pöllä toteaa.
Lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta hän toivoo avointa suhtautumista terveyspelejä kohtaan.
– Kun yhdistetään tekninen ja lääketieteellinen osaaminen, lopputulos on hyvä.
Muistipelejä riskiryhmille
Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa on tarkasteltu erilaisten terveysinterventioiden vaikutusta muistisairauksien ehkäisemiseen. Liikunnan, ravitsemusneuvonnan ja keskusteluavun lisäksi keinona ovat olleet sähköiset muistipelit.
– Olemme jo osoittaneet, että muistisairauksien riskiin todella on mahdollista vaikuttaa. Vielä emme sen sijaan tiedä, mikä on ollut nimenomaan tietokoneharjoittelun osuus intervention onnistumisessa, tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo.
Osallistujat saivat kotikäyttöön tietokoneohjelman, joka sisälsi erilaisia mieleenpainamis- ja valintatehtäviä. Heitä pyydettiin harjoittelemaan 2–3 kertaa viikossa noin puolen tunnin ajan.
Tiia Ngandun mukaan osa tutkimuksen osallistujista innostui pelaamaan tunnollisesti. Joillekin taas tietokoneen käyttö ylipäänsä oli uutta, joten pelaaminenkin tuntui vieraalta.
– Tietokonepohjaisen harjoittelun terveysvaikutuksista tarvitaan vielä paljon lisää tutkimustietoa. Sen käyttäminen on joka tapauksessa houkutteleva tulevaisuudenkuva. Hyvä ja tehokas terveyspeli on nopeasti ison ihmisjoukon käytettävissä ilman suuria investointeja.
Nopeita hoitopäätöksiä simulaattorissa
Miten toimia lääkärinä kriisiolosuhteissa, joissa haavoittuneita on paljon ja resurssit ovat rajalliset?
Lääkintäreserviupseerikurssilaiset LL Veli-Matti Isoviita ja LT Antti Roine ovat kehittäneet tietokonepelin kriisitilanteiden harjoitteluun. Hanke on ollut osa heidän varusmiespalvelustaan logistiikkakoulussa.
Pelaaja saa lyhyen kuvauksen kunkin potilaan haavoittumisesta. Tämän jälkeen vammat ja elintoiminnot tutkitaan ensihoitoprotokollan mukaisesti. Potilaalle tehdään tarvittavat toimenpiteet, ja hänen evakuointikiireellisyytensä arvioidaan.
– Tällaisia nopeatempoisia monipotilasharjoituksia on vaikea toteuttaa paperilla. Lisäksi pelin antamasta palautteesta voidaan konkreettisesti osoittaa jokin toistuva ja virheellinen toimintatapa, jollaisia varmaan meillä kaikilla on. Näin osaamista on mahdollista arvioida entistä monipuolisemmin, Veli-Matti Isoviita kertoo.
Idea syntyi kurssilaisten opiskellessa haavoittuneen tutkimista ja hoitoa.
– Pohdimme, miten oppimista voisi tehostaa. Tämänkaltaisista peleistä on näyttöä lääketieteen koulutusvälineinä. Koska työkalua sotilaslääketieteen alalta ei löytynyt, päätimme tehdä sen itse, Antti Roine jatkaa.
Isoviita ja Roine uskovat pelien ja simulaattorien tulevan vahvasti kuntoutuskäytön lisäksi lääkäreiden koulutukseen.
– Peleillä on valtavasti etuja: skaalautuvuus, saavutettavuus ja muokattavuus. Niihin on mahdollista sisällyttää rajattomasti erilaisia skenaarioita. Hyvin suunniteltu peli tukee oppimista mielekkäästi ja kustannustehokkaasti.
Kirjoittaja
Mari Vehmanen
toimittaja
Kuva: Pentti Vänskä
