Kansallinen Potilastiedon arkisto eli Kanta helpottaa lääkärien työtä, kunhan kaikki tiedot vain löytyisivät sieltä. Usein tietoja ei löydy, ja koko vastaanottoaika saattaa tuhrautua niiden metsästämiseen, kertovat Ylöjärven terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit.
– Poliklinikoiden kulttuuri vaihtelee siinä, kuinka ne kuittaavat tekstejä näkymään Kannassa. Ne joko näkyvät tai eivät näy, tiivistää terveyskeskuslääkäri Maarit Nousu.
Ylöjärvellä potilastiedot siirtyvät Kantaan automaattisesti viiden päivän kuluttua tekstin kirjoittamisesta, vaikka lääkäri ei olisi kuitannut niitä. Kaikissa organisaatioissa ei kuitenkaan ole vastaavaa käytäntöä.
Myös potilaille saattaa olla yllätys, että edellisten käyntien tietoja ei löydykään sähköisestä arkistosta. Paperisia epikriisejä ei siksi aina oteta vastaanotolle mukaan.
Vielä haasteellisemmaksi tilanne muuttuu, kun potilas on ikääntynyt ja muistisairas.
– Vähintään kerran kuukaudessa joudun pyytämään tietoja faksilla, kun potilas ei muista, missä hän on käynyt ja mitä hänelle on siellä tehty, geriatri Marja Varjus kuvailee.
Hidasta ja kangertelevaa
Lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että pääsy Kantaan vaatii potilastietojärjestelmässä turhan monta klikkausta. Ohjelma myös hidastelee tai kaatuu melko usein.
– Terveydenhuollon järjestelmät tuntuvat aika kankeilta siihen verrattuna, miten esimerkiksi kännykkäsovellukset nykyisin toimivat, huomauttaa Aleksi Pärnänen, joka toimii Ylöjärven terveyskeskuksessa YEK-vaiheen lääkärinä.
Pärnänen ihmettelee, miksi terveyskeskukset ja sairaalat eivät käytä nykyistä useammin samaa potilastietojärjestelmää. Kun tiedot olisivat valmiiksi samassa järjestelmässä, niitä ei tarvitsisi hakea erikseen Kannasta.
Tulevaisuudessa Kanta-palveluihin tulee mahdollisuus tallentaa potilaiden omia terveystietoja. Ylöjärven terveyskeskuksen lääkärit pitävät tätä erinomaisena uudistuksena – kunhan tietojen tallentaminen ja katselu tehdään vaivattomaksi ja sujuvaksi.
– Potilaan omaseurannan pitäisi olla yhden klikkauksen takana, Maarit Nousu kiteyttää.
Potilaat ovat tyytyväisiä
Potilaat ovat olleet Ylöjärvellä tyytyväisiä siihen, että he voivat katsoa tietojaan Omakannassa. Juuri kukaan ei ole moittinut merkintöjään, mitä ehkä aluksi pelättiin.
Marja Varjus huomauttaa, että ikääntyneillä ei välttämättä ole käytössään pankkitunnuksia. Siksi he eivät pääse katsomaan Omakannan tietoja, vaikka juuri heille siitä voisi olla eniten hyötyä.
Terveyskeskuslääkäri Leena Helenius kertoo joutuneensa toisinaan selittämään erikoissairaanhoidon palautteiden sisältöä potilaille. Niissä saattaa olla esimerkiksi lääketieteellisiä termejä, joita potilaat eivät ymmärrä.
– On hyvä asia, että potilas ymmärtää erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoitosuositukset, jolloin hän sitoutuu jatkohoitoonkin paremmin, Helenius miettii.
Myös epäselvät reseptien uusinnat työllistävät lääkäreitä jonkin verran. Potilaiden uusintaan laittamissa resepteissä voi olla lopetettuja lääkkeitä tai virheellisiä annostuksia, joita ei yleensä ole resepteissä, jotka tulevat uusittaviksi hoitajien tai farmaseuttien kautta.
Kirjoittaja:
Virpi Ekholm
toimittaja
Kuva: Janne Ruotsalainen
Juttu julkaistu Lääkärilehdessä 10/2017.
