Feodaaliajan Japanissa samurait valitsivat filosofiseksi viitekehyksekseen zen-buddhalaisuuden, koska he kokivat sen ammattisoturille hyödylliseksi. Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa zen-buddhalaisesta mietiskelystä maallistetun ja lääketieteellisen version: tietoisuusterapian (mindfulness), jonka eri versioita sovelletaan nykyisin monien psykiatristen häiriöiden hoitoon.
Irakin ja Afganistanin sodissa noin 11–19 % amerikkalaisista sotilaista on sairastunut stressin aiheuttamiin psykiatrisiin häiriöihin. Yhdysvaltain merijalkaväki on jo vuosia pyrkinyt kehittämään tietoisuusterapiasta menetelmää sotilaiden taistelukyvyn ja kestävyyden lisäämiseksi.
Se on kehittänyt 20 tuntia kestävän strukturoidun tietoisuusterapiakurssin, johon sisältyy luokkaopetusta, haastatteluja ja ryhmäopetusta. Lisäksi sotilaat tekevät 8 viikon pituisen kurssin aikana vähintään 30 minuuttia päivässä itsenäisiä tietoisuusharjoituksia.
Rinnakkaisten ryhmien satunnaistetussa etenevässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko tietoisuusterapiakurssista hyötyä valmistauduttaessa rankkaan taisteluharjoitukseen. Taisteluharjoitusta edeltävälle kurssille osallistui 153 sotilasta, ja 134 sotilasta toimi verrokkeina. 19 kurssin käynyttä ja 16 verrokkia osallistui osatutkimukseen, jossa kartoitettiin funktionaalisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla tunteiden ja interoseption prosessointia aivoissa ennen ja jälkeen taisteluharjoituksen.
Tutkimusryhmän syke reagoi stressiin ja palautui siitä nopeammin kuin verrokkien. Tutkimusryhmän hengitystiheys palautui verrokkeja nopeammin normaaliksi.
Plasman sympaattista aktivaatiota ilmentävän neuropeptidi Y:n pitoisuus oli heillä alhaisempi kuin verrokeilla, mutta itse koetussa stressissä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Taisteluharjoituksen jälkeisessä funktionaalisessa magneettikuvauksessa tutkimusryhmän sotilaiden oikeanpuoleisen aivosaarekkeen (insula) etuosa ja pihtipoimun (cingulum) etuosa aktivoituivat voimakkaita tunnetiloja ilmentäviä kasvoja katsottaessa vähemmän kuin verrokeilla.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että samurait olivat oikeassa – tietoisuusterapiasta on hyötyä taisteluun valmistauduttaessa ja siitä toivuttaessa.
Tutkimuksen merkittävin heikkous on aktiivisen verrokkiryhmän puute. On mahdollista, että tietoisuuskurssille osallistuneiden keskinäinen yhteenkuuluvaisuuden tunne ja sen mukanaan tuoma voimaantuminen selittävät osan tuloksista.
Yhdysvaltojen merijalkaväen psykologien ja psykiatrien harjoittama kehittämistoiminta herättää myös moraalisia kysymyksiä: onko eettisesti oikein valmentaa sotilaita mahdollisimman tehokkaaseen tappamiseen tunnereaktioita hallitsemalla?
Lähde:
Johnson DC, Thom NJ, Stanley EA ym. Modifying resilience mechanisms in at-risk individuals: a controlled study of mindfulness training in Marines preparing for deployment. Am J Psychiatry 2014;171:844–53.
Kirjoittanut:
Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/14
