Antikoagulaatiohoidon tarpeen tulee ylittää arvioitu verenvuodon riski. Uusien antikoagulanttien teho on jo osoitettu vanhan veroiseksi, mutta verenvuotoriskin vertailussa auttaa suurempi potilasjoukko.
Kaikista uusista antikoagulanteista tehdyistä tutkimuksista mukaan valittiin ne, joissa hoitoannosta oli vertailtu varfariiniin tai muuhun K-vitamiinin estäjään ja verenvuodot oli raportoitu riittävällä tarkkuudella. Tutkimukset kohdistuivat aivohalvauksen estoon eteisvärinäpotilailla ja laskimotukoksen hoitoon neljällä eri valmisteella. Tutkimuksia oli yhteensä 12 ja niissä käytetyt lääkkeet olivat dabigatraani (4 tutkimusta), rivaroksabaani (4), apiksabaani (2) ja edoksabaani (2).
Potilaita kertyi yhteensä yli 100 000. Varfariinia käyttäneiden verenvuodoista oli kuolettavia 0,5 %, suuresti merkittäviä 4,6 %, kallonsisäisiä 1,1 % ja suolistoperäisiä 1,7 %. Vastaavat luvut uusilla valmisteilla oli 0,3 %, 4 %, 0,5 % ja 2,1 %.
Suolistoverenvuotoja lukuun ottamatta kaikkien lukemat olivat merkitsevästi uusien lääkkeiden eduksi. Kaikenlaisia raportoituja vuotoja esiintyi ryhmissä 30,4 % ja 24,9 %, tämäkin uusien lääkkeiden eduksi kahdeksan tutkimuksen voimalla.
Joukossa on siis tilastollista voimaa; verenvuotojen määrä näyttäisi jäävän pienemmäksi uusia antikoagulantteja käytettäessä. Laskimotukoksen hoitoon lääkkeitä käytettiin määräaikaisesti korkeintaan 12 kk ja eteisvärinän kroonisesta hoidosta tutkimukset kattoivat vain keskimäärin kaksi vuotta.
Näiden tutkimusten laskimotukospotilaiden kohdalla tulokset ovat tässä, mutta innolla odotamme eteisvärinäpotilaiden jatkoseurantaa vaikkapa kymmenen vuoden käytön jälkeen.
Lähde:
Chai-Adisaksopha C, Crowther M, Isayama T ym. The impact of bleeding complications in patients receiving target-spesific oral anticoagulants: a systemic review and meta-analysis. Blood 2014;124:2450–8
Kirjoittanut:
Marko Vesanen
erikoislääkäri
TYKS
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/2014.
