Etäomaishoitajat kaipaavat virallista statusta ja roolinsa kirjaamista lakiin muun muassa siksi, että heidän tiedonsaantinsa lääkäriltä takkuaa.
Anna-Maija Saastamoinen Oulun Seudun omaiset ja läheiset ry:stä sanoo, että tieto ei kulje etenkään silloin, kun hoidettava ei itse pysty tai halua kertoa voinnistaan tai lääkityksestään.
Nykyinen vanhuspalvelulaki ei sano etäomaishoidosta mitään, vaikka vanhusten kotona asumista tuetaankin.
Etäomaishoitaja-termi on monelle lääkärille outo, vaikka lääkärit tapaavat etäomaishoitajia työssään useinkin.
– Etäomaishoitajat huolehtivat läheisensä asioista etäältä. Fyysisesti auttaminen tapahtuu lähinnä viikonloppuisin ja lomilla. Viikolla etäomaishoitajat ovat yhteydessä hoidettavaansa puhelimitse. Usein yhdellä etäomaishoitajalla on useampi huollettava, kuten iäkkäät vanhemmat, Saastamoinen sanoo.
Lupa kertomiseen tarvitaan aina
Geriatrian vastuuylilääkäri Maija-Liisa Seppänen Oulun yliopistollisesta sairaalasta kuuli etäomaishoitaja-termistä vastikään. Hän pitää sitä ymmärrettävänä.
Seppäsen mukaan on tärkeää, että lääkärillä olisi lupa kertoa potilaan asioista omaiselle. Omainen voi huolehtia esimerkiksi potilaan lääkityksestä tai tunnistaa lääkkeiden sivuvaikutukset.
– Lääkäri saa kertoa tietoa potilaan asioista, jos potilas antaa luvan. Lupa tarvitaan aina. Jos omainen soittaa ja papereissa ei ole merkintää siitä, saako antaa tietoja, silloin omaista kuunnellaan, mutta mitään ei kerrota.
Myös muistisairailta on kysyttävä lupa hänen asioidensa kertomiseen. Muistisairas on yleensä pätevä antamaan luvan, vaikka ei muistaisi koko asiaa seuraavana päivänä.
Etäomaishoitaja ei saa tukea
Maija-Liisa Seppänen ei ole nähnyt ongelmia tiedonkulussa, mutta painottaa, että etäomaishoitajien rooli pitäisi saada kirjattua lakiin.
Anna-Maija Saastamoisen mukaan ongelmia on esimerkiksi siinä, että lähiomaiseksi merkitsemätön omaishoitaja ei välttämättä saa olla mukana lääkärin vastaanotolla. Joskus lääkäri ei myöskään ymmärrä etäomaishoitajan vastuuta hoidettavastaan.
Etäomaishoitajat toivovat, että heidät tunnustettaisiin palveluketjussa. He tarvitsisivat muun muassa joustoja työaikaan.
– Omaishoidon tuki tulisi ehdottomasti ulottaa etäomaishoitajiin, varsinkin niissä tapauksissa jossa matkustaminen toiselle paikkakunnalle on viikoittaista, Maija-Liisa Seppänen painottaa.
Suomessa on yli 65 000 etäomaishoitajaa. Eniten heitä on vanhusten ja mielenterveyspotilaiden hoidossa.
Anni Jyrinki
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/2014.
