Sujuvasti lukevilla aikuisilla konsonantin ja äänenkorkeuden muutosten hermostollinen tiedonkäsittely voimistui, kun ne esitettiin kirjoitetun tekstin yhteydessä verrattuna siihen, että ne esitettiin merkityksettömien symbolien yhteydessä. Tulos viittaa siihen, että kirjainten näkeminen muokkaa puheäänteiden hermostollista tiedonkäsittelyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, osoitti Maria Mittag väitöstutkimuksessaan.
– Tutkimuksissa havaittu hermostollisen tiedonkäsittelyn voimistuminen edellytti kuitenkin, että puheäänet ja teksti esitettiin samanaikaisesti, sillä tiedonkäsittely ei voimistunut, kun puheäänen ja tekstin esittämisen välillä oli ajallinen viive. Lukihäiriöisillä samanaikaisesti esitettyjen puheäänten ja tekstin hermostollinen tiedonkäsittely oli vaimeampaa sujuvasti lukeviin aikuisiin verrattuna, toteaa Mittag.
Lukihäiriöisillä audiovisuaalinen tiedonkäsittely on kauttaaltaan heikentynyttä. Löydökset tukevat ajatusta siitä, että kirjainten hermostolliset edustukset ovat lukihäiriöisillä heikommin muodostuneita kuin sujuvasti lukevilla.
Lisäksi lukihäiriöisillä audiovisuaalinen tiedonkäsittely oli ajallisesti viivästynyttä, mikä viittaa ongelmiin useiden aistimusten samanaikaisessa tiedonkäsittelyssä.
Tulokset myös osoittivat, että tarkkaavaisuuden kohdistaminen ääniin tai tekstiin on tarpeellista, jotta tiedon integrointia aivoissa tapahtuisi. Tämä integraatioprosessi voimistui tarkkaavaisuuden kohdistuessa molempien aistien ärsykkeisiin.
Tarkkaavuuden lisäksi myös tehtävässä käytetyn fonologisen aineksen sisällöllä oli vaikutusta kirjainten ja puheäänten audiovisuaaliseen tiedonkäsittelyyn.
Maria Mittagin väitöstutkimus Interactions of the processing of letters and speech sounds as reflected by event-related brain potentials tarkastetaan 18.6.2014 Helsingin yliopistossa.
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
Kuva: Panthermedia
