Tutkijat ovat löytäneet uusia biomarkkereita, joiden avulla metformiinin sopivuus tyypin 2 diabetesta sairastavalle voitaisiin ennakoida verinäytteestä.
Metformiini on hoitosuositusten mukainen ensimmäinen lääke tyypin 2 diabetespotilaalle, jos verensokeria ei ruokavalion ja liikunnan avulla saada hallintaan.
Kolmasosalla potilaista metformiinilääkitys ei kuitenkaan laske verensokeria tehokkaasti, ja noin viisi prosenttia lopettaa sen käytön vakavien haittavaikutusten vuoksi. Haittavaikutukset ovat useimmiten ruoansulatuskanavan oireita, kuten pahoinvointia, mahakipuja tai ripulia.
Muita lääkkeitä kokeillaan vasta, jos metformiini ei tehoa odotetusti tai jos ilmenee vakavia haittavaikutuksia.
Uusi testi voi auttaa tunnistamaan jo diagnoosin yhteydessä ne potilaat, joille metformiini ei sovi.
– Kyseessä on tärkeä askel kohti entistä yksilöllisempää diabeteksen hoitoa, jossa jokainen potilas saa hänelle sopivinta hoitoa heti diagnoosista alkaen, sanoo tiedotteessa Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professori Jussi Pihlajamäki. Hän oli mukana Lundin yliopiston johtamassa tutkimuksessa.
Menetelmää on käytetty syöpäpotilailla
Aiemmissa tutkimuksissa metformiinin teholla ja siedolla on havaittu yhteyksiä geeniperimään, mutta lääkkeen sopivuutta ei ole pystytty ennustamaan potilaskohtaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa (García-Calzón S ym. Sci Transl Med 16.9.2020) käytettiin farmakoepigenetiikkaa, jossa lääkkeen vaikutuksia pyritään ennakoimaan geenien ilmentymistä säätelevien epigeneettisten tekijöiden, kuten DNA-metylaation perusteella.
Menetelmää on käytetty lääkkeen valintaan esimerkiksi syöpäpotilailla, mutta diabeteslääkkeistä ei ole aiemmin tehty farmakoepigeneettistä tutkimusta.
Tutkijat selvittivät koko genomin DNA-metylaatiot diabeetikkojen verinäytteistä ennen metformiinilääkityksen aloittamista. Vuotta myöhemmin tarkasteltiin hoidon tehoa ja haittavaikutuksia.
Tietyt DNA-metylaatiot toimivat biomarkkereina, joiden avulla voidaan jo diagnoosivaiheessa tunnistaa metformiinista hyötyvät ja hoitoa hyvin sietävät potilaat.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 363 diabeetikkoa Ruotsista ja Latviasta. Seuraavaksi suunnitteilla on laajempi monikansallinen tutkimus tuhannella potilaalla.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
