Pohjoismaissa tavoitteena on ollut taata yhdenvertaiset, pääosin julkisesti tuotetut terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16. Tutkijaryhmä etsi tekijöitä, jotka voivat selittää vakuutusten yleistymistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Kaikki neljä maata käyttävät terveydenhuoltoon hiukan enemmän kuin OECD-maat keskimäärin (9,0 % bruttokansantuotteesta): Suomi 9,3 %, Ruotsi 11,0 %, Norja 10,5 % ja Tanska 10,4 %. Eniten sairauskuluvakuutuksia on Tanskassa (42 % väestöstä) ja Suomessa (21 %), mutta niiden yleistyminen on ollut viime vuosikymmenen aikana nopeinta Norjassa (9 %) ja Ruotsissa (6 %).
Tutkijat listaavat viisi keskeistä syytä vakuutusten yleistymiseen: julkisen terveydenhuollon toiminnan vajeet (todelliset tai koetut), palvelun puuttuminen terveydenhuollon järjestelmästä, hallinnolliset päätökset tai hallinnon kyvyttömyys uudistaa terveydenhuollon järjestelmää, terveyspolitiikan trendit ja sosiokulttuuriset tekijät sekä poliittiset tekijät (vastauksena äänestyskäyttäytymiseen tai lobbauksen seurauksena).
Vakuutuspohjaisuus on lähtenyt Pohjoismaissa liikkeelle yleensä jostakin aukosta terveydenhuoltojärjestelmässä. Kun markkina syntyy, se synnyttää oman dynamiikkansa, jolla ei enää ole välttämättä tekemistä terveydenhuollon järjestelmän tarpeiden kanssa. Esimerkiksi työnantajat voivat kokea yksityisen sairauskuluvakuutuksen tarpeelliseksi kilpaillessaan työvoimasta. Sairauskuluvakuutukset voivat kattaa täydentäviä (esim. osa lääkkeiden, hammashoidon tai fysioterapian kustannuksista) tai kokonaan vaihtoehtoisia palveluja (esim. nopeampi pääsy yksityiseen leikkaushoitoon).
Tutkijat näkevät vakuutuspohjaisuuden kasvussa monia uhkia, kuten palvelujen käytön lisääntyminen ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvu. Vakuutuksia käyttävät eniten tervein kansanosa, siis alle 65-vuotiaat ja työssä käyvät. Pahimmillaan ilmiö lisää eriarvoisuutta, kilpailua terveydenhuollon työvoimasta ja julkisten palvelujen heikkenemistä.
Lähde: Tynkkynen L-K, Alexandersen N, Kaarbe ym. Development of voluntary private health insurance in Nordic countries – An exploratory study on country specific contextual factors. Health Policy, verkossa ensin 16.3.2018. doi: 10.1016/j.healthpol.2018.03.008
Kirjoittaja:
Helena Liira
Ylilääkäri
Kuva: Panthermedia
Kirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 18/2018.
