Terveystapatutkimus: Koulutuserot eivät näy miesten juomisessa

Koulutuserot näkyvät entistä selvemmin suomalaisten elintavoissa, mutta alkoholinkäyttö yhdistää miehiä koulutuksesta riippumatta.

– Vaikka huolenaihetta suomalaisten elintavoissa yhä riittää, moni terveyden kannalta olennainen indikaattori on kehittynyt suotuisasti.

Näin tiivisti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska terveystapatutkimuksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä. Tilaisuus oli Puskan uran viimeinen pääjohtana.

– 

Näyttää siltä, että karppaamisen suosio on nyt hiipumassa. Työikäiset ihmiset näyttävät tässä suhteessa palaavan enemmän suositusten mukaiseen ruokavalioon, josta kerrottiin viimeksi syksyllä pohjoismaisten ravitsemussuositusten julkaisun yhteydessä. Etenkin naiset ovat palaamassa leivän käyttäjiksi, Puska kertoi.

Puskan mukaan ravitsemussuositusten parempi noudattaminen tukee käsitystä, että väestön lihominen on pysähtynyt. Karppaamisen hiipumisesta tai rasvakohun laantumisesta kertoo sekin, että vaikka suomalaiset lisäsivät voi-kasviöljyseosten käyttöä vuosina 2009–2012, niin tänä vuonna kasvu pysähtyi. Miehistä 33 % ja naisista 38 % kertoi käyttävänsä leivän päällä pääasiassa voita sisältävää voi-kasviöljyseosta. Puhtaan kasviöljyn käyttö ruoanlaitossa on tasaisesti lisääntynyt viime vuosikymmeninä; kasviöljyn käyttäjiä oli 1990-luvun alussa noin 30 % ja vuonna 2013 54 %.



Koulutusryhmien väliset erot pysyvät silti huomattavina. Ainoa suomalaisia miehiä "yhdistävä tapa" on alkoholinkäyttö.

– Alkoholin kulutuksen lievä lasku viime vuosina näkyy myös tässä tutkimuksessa, vaikka kyselytutkimukset mittaavatkin huonosti rtodellista kulutusta. 

Koulutetut naiset käyttävät yhä jonkin verran enemmän alkoholia kuin vähiten koulutetut. Miesten koulutustaustan ero alkoholinkulutuksessa on sen sijaan pienentynyt vuodesta 2004 alkaen ja tähän vuoteen mennessä hävinnyt kokonaan, kertoo tutkija Anni Helldán.

Historiallinen tulos: harvempi kuin joka viides mies tupakoi



Suomalaisten tupakointi on vähentynyt tasaisesti. Työikäisistä miehistä tupakoi enää 19 % ja naisista 13 %.



– Tulos on historiallinen! hehkutti Pekka Puska.

– Miesten tupakointi on vähentynyt Suomessa ensimmäistä kertaa alle 20 prosentin. Vuonna 1960 miehistä tupakoi 60 %, Puska painottaa. 



Terveysvalistuksen näkökulmasta ongelmia tuottavat isot erot elintapoissa koulutusryhmästä riippuen. 

Tupakoinnin erot koulutusryhmien välillä ovat edelleen suuret, vaikka tupakointi väheneekin kaikissa koulutusryhmissä. Alimmassa koulutusryhmässä miehistä tupakoi 33 % ja naisista 25 %, kun taas ylimmässä koulutusryhmässä miehistä 12 % ja naisista 7 % kertoi tupakoivansa. 

Tutkimuksessa väestö on jaettu kolmeen yhtä suureen koulutusryhmään: alimpaan, keskimmäiseen ja ylimpään ryhmään.



– Ylipaino on yleistynyt kaikissa kolmessa koulutusryhmässä jo pitkään, mutta nyt kehitys näyttää pysähtyneen, Helldán toteaa.

Naisten ylipainossa (BMI yli 25) näkyvät kuitenkin selvät ryhmien väliset erot. Alimmassa kouluturyhmässä ylipainoisia oli enemmän (54 %) kuin keskimmäisessä ja ylimmässä koulutusryhmässä (47 % ja 38 %). Miesten ylipainossa alimman ja keskimmäisen koulutusryhmän ero on miltei hävinnyt. Alimmassa koulutusryhmässä ylipainoisia oli 65 % ja ylimmässä 58 %. 





Ravitsemussuosituksia noudatetaan parhaiten ylimmässä koulutusryhmässä. Viime vuosien aikana tapahtuneet ravintomuutokset koskevat kaikkia kolmea koulutusryhmää. Erot ovat miehillä suurempia kuin naisilla.


Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.