Terveyskeskusten lääkärivaje on suurelta osin sulanut pois. Samaan aikaan alkaa olla puutetta lääkärien erikoistumispaikoista. Kumpaankin asiaan vaikuttaa lääketieteen koulutusmäärien lisääminen.
Kun vuonna 2008 terveyskeskusten lääkärivaje oli valtakunnallisesti noin 11 prosenttia, vuoteen 2016 mennessä se oli laskenut 3,5 prosenttiin.
– Perusterveydenhuollossa lääkärivaje on vähentynyt kaikkialla, mutta alueellista vaihtelua on jonkin verran. Korkein lääkärivaje on Vaasan seudulla, jossa rekrytointia hankaloittaa muun muassa alueen ruotsinkielisyys, kertoo tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä Lääkäriliitosta.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, jotka aiemmin kärsivät lääkärivajeesta, vajetta ei käytännössä enää ole. Kainuussa puuttuu joka kymmenes terveyskeskuslääkäri. Aiemmin pahimmilla alueilla lääkärivaje on ollut jopa 25–30 prosentin luokkaa.
85 prosenttia terveyskeskusten johtavista lääkäreistä pitää oman terveyskeskuksensa lääkäritilannetta erittäin tai melko hyvänä (Terveyskeskusten lääkäritilanne 2016 -tutkimus).
Lääkärivajeen katoaminen ei aina tarkoita palvelujen saatavuuden parantumista potilaiden näkökulmasta.
– Vaikka vaje on pienentynyt, hoitoon pääsyssä on edelleen viiveitä.
Vänskä arvioi, että sote-uudistuksen odottelu näkyy työmarkkinoilla. Uusia virkoja ei ole hevin perustettu, kun palvelurakenteen tulevaisuus on ollut hämärän peitossa.
Erikoistumispaikkoja jonotetaan
Lääketieteen koulutusmäärien kasvaminen on hankaloittanut erikoistumispaikan saamista.
– Erikoistumisputki ei ole joustanut peruskoulutusmäärien mukana, ja erikoistumispaikkaa voi joutua odottamaan jopa vuoden tai pidempäänkin, Vänskä kertoo.
– Jatkossa erikoislääkärikoulutusta tullaan koordinoimaan valtakunnallisesti ja helpotusta voi löytyä sitä kautta, hän sanoo.
Lääkärien peruskoulutuksen lisäykset eivät vielä toistaiseksi näy työttömyystilastoissa.
– Kiihtyvä eläköityminen avaa uusia työtilaisuuksia lähivuosina, mutta vuoden 2022 jälkeen eläköityvien ikäluokat alkavat jälleen pienentyä. Nykyisillä koulutusmäärillä lääkärityöttömyys on aito uhka tulevaisuudessa.
Myös lääkärin työn sisältö on murroksessa. Muun muassa uudet digitaaliset palvelut ja robotiikka tulevat muuttamaan lääkärin työnkuvaa.
– Terveydenhuollon muutostrendien työvoimavaikutukset tulisi huomioida myös koulutusmäärien mitoituksessa, Vänskä sanoo.
kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Johanna Nykopp
Julkaistu Lääkärilehdessä 14/2017.
