Terveyskeskusten jonotiedotuksessa on puutteita. Vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.
Potilaiden valinnanvapaus terveydenhuollossa lisääntyi vuoden vaihteessa, ja jonotietojen on tarkoitus auttaa potilaita terveyskeskusten vertailussa.
– Erityisesti pienillä kunnilla tietojen taso verkossa on kirjava. Osa kunnista ei tunnu muistavan, mitä laki vaatii, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Malli puuttuu
THL:n lokakuussa tekemän selvityksen mukaan 9 terveyskeskusta ei julkaise tietoja lainkaan ja 21 terveyskeskusta julkaisee niitä liian harvoin.
Julkaistujen tietojen kattavuus vaihtelee paljon, mutta toisaalta tarkkoja ohjeitakaan asiasta ei ole.
– Olemme jossain vaiheessa pohtineet, pitäisikö tiedoille laatia yhtenäinen malli, lääkintöneuvos Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Terveyskeskusten jonotiedotusta valvovat aluehallintovirastot. Hannele Havangan mukaan Pohjois-Suomen AVI on usein kiinnittänyt kuntien huomiota asiaan.
Havanka arvelee, että hoitoon pääsyn tiedotusvaatimukset ovat jääneet lainsäädännössä sote-uudistuksen jalkoihin.
– Sote-lainsäädäntö on sellaisessa mylläkässä, että hyvin monia terveydenhuoltoa koskevia lakeja pitäisi käydä läpi ja muuttaa. Osa muutoksista on jäänyt odottamaan vuoroaan.
STM:n terveyspalveluryhmän johtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan jonotiedotuksesta ei ole mitään aktiivista valmistelua. Hoitoon pääsyn lainsäädäntöä tarkastellaan kokonaisuutena ensi syksynä.
Jonotiedot avoimiksi
Terveydenhuoltolaissa säädetään seuraavaa:
• Kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymien pitää julkaista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jonotiedot verkossa.
• Odotusajat on päivitettävä neljän kuukauden välein.
• Jokaisen toimintayksikön odotusajat on julkaistava erikseen.
• Tiedot voi julkaista verkon lisäksi muillakin tavoin.
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Julkaistu Lääkärilehdessä 10/2014
