Terveydenhuollon työntekijät välttyvät koronatartunnoilta, kun noudatetaan hyvää aerosolisuojausta kuten teho-osastoilla. Sen sijaan vaikuttaa, että kirurginen maski ei täysin suojaa tartunnoilta COVID-19-potilaita hoidettaessa. Altistumisia tulee myös yllättävän paljon henkilökunnan välillä.
Nämä asiat ilmenevät laajan COVID19VATEHY-tutkimushankkeen yhden osatutkimuksen alustavista tuloksista. Tiedot perustuvat HUS:n henkilökunnan keskuudessa tehtyyn, hyvinvointia ja sairastumisia kartoittavaan kyselytutkimukseen, jota on täydennetty tiedoilla tartunnan jäljityksestä koronaan sairastuneiden osalta.
– Tutkimuksessa teho-osastoilla, joilla noudatetaan hyvää aerosolisuojausta, käytetään FFP2- tai FFP3-hengityssuojainta, roiskeenkestävää suojapukua, visiiriä ja hansikkaita, sekä tehdään pukeminen ja riisuminen aerosolisuojauksen mukaisesti, ei tullut esille yhtään tartuntaa, kertoo hankkeen päätutkija ja väitöstutkija, korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri Lotta Oksanen.
Suurin riski henkilökunnan tartuntoihin näyttää olevan osastohoidossa, kun hoidetaan COVID-19-positiivista potilasta ja noudatetaan pisarasuojausohjeita.
– Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että COVID-19-potilaiden osastohoidossa, jossa on käytetty kirurgista maskia ja välillä henkilökunnan tiloissa ei suojausta ollenkaan, on tullut enemmän henkilökunnan sairastumisia, kertoo dosentti, ylilääkäri Ahmed Geneid.
– Viime aikoina sairaaloissa on alettu noudattaa laajemmin maskien käyttöä myös henkilökunnan tiloissa. Se toivottavasti vähentää henkilökunnan välisiä tartuntoja. Teho-osastoilla käytäntö on ollut käytössä jo pidempään, Oksanen toteaa.
Tarkkana myös vapaa-ajalla
Tartuntoja terveydenhuollon henkilökunnan välillä oli yllättävän paljon. Altistumisia tapahtui tilanteissa, joissa ollaan läheisesti ilman suojavarusteita, kuten kansliassa, yhdessä ruokaillessa ja kahvihuoneessa.
– Vaaranpaikat potilashoidon ulkopuolella helposti unohtuvat. Ilmeni esimerkiksi, että metrin turvavälin pitäminen kollegaan on vaikeaa, sanoo LT, korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri Enni Sanmark.
– Terveydenhuollon henkilökunta viihtyy yhdessä myös vapaa-ajalla. Niissä tilanteissa on suuri tartuntariski, sitä olisi hyvä miettiä, Sanmark toteaa.
Kyselytutkimukseen osallistui 1072 terveydenhuollon työntekijää, joista 866 täytti kyselyn kokonaisuudessaan. Puolet heistä oli hoitanut koronapotilaita. Kokonaisjoukosta 41 oli itse varmistetusti sairastunut koronaan ja lisäksi 74 asetettiin karanteeniin korona-altistuksen vuoksi. Tiedot ovat ajalta ennen heinäkuun puoliväliä.
COVID19VATEHY on Lotta Oksasen, Enni Sanmarkin ja Ahmed Geneidin ideoima ja vetämä monialainen tutkimushanke, jossa on mukana laajalti yhteistyökumppaneita.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
