Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, etteivät heidän mahdollisuutensa tarjota palveluita kaikilta osin täytä terveydenhuollolle asetettuja tavoitteita.
Joka toisen työpaikalla oli säännöstelty tarjottavia palveluita, joka viidennen työpaikalla oli valikoitu autettavia henkilöitä ja joka kuudennen työpaikalla osa potilaista oli jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn kyselyyn vastasi 2 736 sote-ammattilaista. Terveydenhuollon vastaajista 59 prosenttia työskenteli erikoissairaanhoidossa ja 41 prosenttia perusterveydenhuollossa. Vastaajissa oli mukana esimiehiä, lääkäreitä, erityistyöntekijöitä, hoitajia ja hallinnon työntekijöitä.
Ongelmat korostuvat perusterveydenhuollossa
Joka kolmas kyselyyn vastanneista oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan sekä tarjottaviin tutkimuksiin että tarjottuihin hoitoihin. Lähes puolet oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan hoidon tuloksiin.
ETLAn tutkijat koostivat kyselyn vastauksen perusteella politiikkasuosituksen. Suosituksen mukaan paikallisten päättäjien täytyy voida vaikuttaa siihen, miten resursseja ohjataan heidän alueensa sote-palveluihin.
Tutkijat olivat huolissaan siitä, että kyselyssä havaitut ongelmat korostuivat perusterveydenhuollossa. He pohtivat, edistääkö resurssipula niin sanottua piilopriorisointia.
Kustannuksia voisi säästää tehostamalla toimintaa esimerkiksi paremman teknologian avulla. Säästö voitaisiin käyttää laadun parantamiseen tai eriarvoisuuden vähentämiseen. Tehostamisessa piilee kuitenkin myös vaara: muuttuneet toimintatavat saattavat sysätä kokonaan uusia ihmisryhmiä kohti eriarvoisuutta.
Teksti
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva
Sami Perttilä
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 3.5.2019.
