Virtuaalilasit ja kännykkä.
Siinä välinepari, joihin pohjautuen lääkeyhtiönä paremmin tunnettu Orion tutkii ja kehittää digitaalista kroonisen kivun DTxP-hoitoa.
Teknologian sydän on ohjelmisto, joka asennetaan virtuaalilaseihin.
Kännykkäsovelluksen avulla on mahdollista hallita hoitoon liittyvää prosessia, vastata kyselyihin ja viestiä hoitokontaktin kanssa.
Keskeisenä tavoitteena on vähentää potilaan liikkeen pelkoa, kinesiofobiaa.
Osa kipupotilaista alkaa vältellä liikkumista kiputuntemuksien vuoksi, mistä uhkaa aiheutua noidankehä, kun liikkumisen kynnys kasvaa eikä kuntoutuminen etene.
DTxP-projektissa asiantuntijalääkärinä toimiva Satu Jääskeläinen sanoo, että välttämistoiminnot aiheuttavat ajan mittaan jopa kuihtumista tunto- ja liikeaivokuoressa sillä alueella, jota välttelyalue aivoissa edustaa.
Jääskeläinen on Tyksin kuvantamisen toimialuejohtaja ja kliinisen neurofysiologian professori Turun yliopistossa.
Kuihtumisen noidankehän digiterapia pyrkii rikkomaan ohjaamalla potilasta sekä mentaalisin että fyysisin harjoittein.
Lisäkapasiteetille on kysyntää
Ensimmäiset DTxP-hoidoksi nimettyyn terapiaan liittyvät tutkimustulokset julkaistiin kesäkuussa IASP 2021 Virtual World Congress On Pain -kongressissa.
Virpi-tutkimukseen osallistui 42 potilasta, jotka olivat poteneet alaselkäkipua vähintään kuusi kuukautta. He olivat 26–75-vuotiaita.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä suunnitteli ohjelman Orionin kanssa professori Chris Ecclestonen johdolla. Jääskeläinen osallistui kliinisen tutkimuksen ja seurannan suunnitteluun.
Tutkimuspotilaat olivat pääkaupunkiseudulta, ja tutkimuskeskuksena oli Orionin varhaisen vaiheen tutkimusyksikkö. Potilaat toteuttivat hoitokerrat kotonaan. Koronatilanteen vuoksi myös perehdytys ja muu tutkimus kyselyineen tehtiin etänä.
Potilaat satunnaistettiin DTxP-hoidon, passiivisen kontrollin ja vakiintuneen hoidon ryhmiin.
Virtuaalisessiot kestivät 15–60 minuuttia kerralla. Viikossa oli määrä tehdä vähintään viisi hoitokertaa viitenä viikonpäivänä. Hoito päättyi 6–8 viikon kuluttua aloittamisesta.
Erot liikkumisen pelossa, potilaiden uskomuksessa hoidon tehokkuudesta sekä elämänlaadussa olivat tilastollisesti merkitseviä DTxP:n hyväksi sekä passiiviseen kontrolliin että vakiintuneeseen hoitoon verrattuna hoitojakson lopussa mitattuna.
Orionin digitaalisen lääketieteen johtaja Sammeli Liikkanen arvioi, että tulokset saattavat riittää ohjelmiston lääkinnällisen laitteen lupaprosessiin.
– Lisää tutkimusta varmaan tarvitaan, jotta tuloksille saadaan vahvistusta esimerkiksi kaupallistamista varten, hän sanoo.
Terapialla ei Liikkasen mukaan ole tarkoitus korvata kivunhoidon ammattilaisia. Menetelmä on lisämahdollisuus kroonisen kivun hoidossa.
Lisäkapasiteetille on kysyntää. Satu Jääskeläisen mukaan esimerkiksi kivunhoitoon erikoistuneita psykoterapeutteja ja fysioterapeutteja ei ole tarpeeksi siihen nähden, kuinka paljon kognitiivisen terapian ja hoidon tarvetta on.
Kehitteillä terapia Parkinson-potilaille
Erityisiä haittavaikutuksia ei hoidolla ollut. Potilaat tekivät harjoitussessioita kodeissaan, joissa oli tarpeen varata tilaa niin, etteivät potilaat törmäilisi huonekaluihin harjoituksen aikana. VR-laitteessa on suojatoiminto, joka estää törmäilyt turvalliseksi alueeksi määritellyn tilan ulkopuolella oleviin esineisiin. Virpi-pilotin aikana ei ilmennyt ongelmia tämän suhteen.
– Oli myös pelkona, onko ohjelma tylsä. Että jaksavatko potilaat tehdä harjoitteita. Hyvin jaksoivat, ja peli sai kiitosta, että oli riittävän kiinnostava. Potilaat huomasivat itsekin, että siitä oli apua, Satu Jääskeläinen kertoo.
Hän pitää mahdollisena, että hoitoon sisällytettäisiin tulevaisuudessa ylläpitohoitoa varsinaisen interventiojakson jälkeen. Sellaista tehdään neuromodulaatiohoidoissa, joissa neuroplastisiteettia hyödyntävät vaikutusmekanismit ovat samantapaisia.
Jääskeläinen pohtii myös, että itse interventio voisi olla pidempikin kuin nyt tutkitut 6–8 viikkoa. Tällä hetkellä kehitteillä on 12 viikon interventio.
Sammeli Liikkasen mukaan ohjelmistoa kehitetään edelleen niin, että sitä voi räätälöidä eri kohtien ja eriasteisiin kiputiloihin.
– Tulevaisuudessa on tarkoitus mahdollistaa hoitokokemusten yksilöllinen ohjaus, hän sanoo.
Liikkanen arvioi, että teknisesti ohjelmisto on ensi vuonna sellaisessa vaiheessa, että se sopisi kaupallistettavaksi. Lupaprosessien kestosta tai kaupallistamisstrategiasta ei kuitenkaan ole vielä varmuutta.
Orion kehittää digitaalista terapiaa myös Parkinson-potilaille. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty ennen koronapandemiaa. Niitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna.
Minna Pihlava
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 41/2021.
