Kelan tutkijat selvittivät koronaepidemian vaikutusta terapioiden keskeytyksiin.
Rajoitukset estivät terapeuttien pääsyn hoiva- ja palvelukoteihin ja monissa tapauksissa myös kouluihin, päiväkoteihin tai työpaikoille.
Joidenkin kehitysvammaisten ja autististen lasten ja nuorten etäterapia ei onnistunut esimerkiksi haastavan käyttäytymisen, karkailun, levottomuuden tai asiakkaan etäyhteydestä kieltäytymisen takia.
Moni maahanmuuttajataustainen lapsi jäi ilman kuntoutusta. Terapeutilla ja lasten vanhemmilla ei ollut yhteistä kieltä, eikä tulkkipalveluja ollut saatavilla.
Kaikilla ei ole tarvittavaa tekniikkaa käytössä.
Osalle rauhallisen tilan järjestäminen etäterapiaan ei kotona onnistunut.
Osa terapian keskeyttäneistä psykoterapia-asiakkaista koki vointinsa niin hyväksi, että he arvioivat tulevansa toimeen ilman terapiaa ja ovat halunneet kokeilla taukoa ja selviytymistä sen aikana ja sopineet jatkamisesta myöhemmin kasvokkain.
Uusia terapioita ei vastaajien mukaan juuri aloitettu koronakriisin alettua, koska aloitus etänä koettiin haastavaksi. Moni terapeutti ei myöskään halunnut päättää kuntoutusjaksoa etänä, vaan terapia jäi tauolle.
Kysely tehtiin toukokuussa
Kelan tutkijat selvittivät kuntoutuksen keskeyttämisen syitä toukokuussa 2020 tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi yhteensä 905 fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuttia, neuropsykologia sekä psykoterapeuttia.
Vastanneista suurin osa oli ammatiltaan joko psykoterapeutteja (29 %) tai fysioterapeutteja (28 %).
Kyselyyn vastanneista terapeuteista 41 prosenttia ei jatkanut kriisin aikana kasvokkaista kuntoutusta. 86 prosenttia otti etäkuntoutuksen käyttöön vähintään joidenkin asiakkaiden kanssa. Joka viides raportoi, että yhdenkään asiakkaan terapia ei jäänyt toteutumatta koronakriisin aikana. Kolmella prosentilla kaikkien asiakkaiden terapia jäi toteutumatta.
Eniten terapioita jäi kokonaan toteutumatta fysioterapeuttien ja vähiten psykoterapeuttien asiakkailta.
Etäkuntoutusta suositeltiin
Kun koronakriisi alkoi, sosiaali- ja terveysministeriö, sairaanhoitopiirit, kunnat ja Kela ohjeistivat kuntoutuksen toteutusta. Kasvokkaista kuntoutusta rajattiin ja etäkuntoutusta suositeltiin.
Kasvokkainen yksilöterapia oli mahdollista asiakkaan ja terapeutin yhteisellä sopimuksella. Toisaalta jotkut työnantajat ja yksittäiset terapeutit linjasivat, että kasvokkaista kuntoutusta ei toteuteta. Jotkut eivät sallineet etäkuntoutusta.
Esimerkiksi Kela rajoitti ohjeissaan allasterapian toteutusta, mikä ei ollut muutoinkaan mahdollista uimahallien ollessa kiinni. Samoin ratsastusterapia, ryhmäkuntoutus ja laitoskuntoutus olivat tauolla.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 37/2020.
