Tekoälyä, ohoi

Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon ­saattaminen oikeaan muotoon, arvioi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Noin joka kolmas HUS:n tekoälyhanke johtaa käyttökelpoiseen työkaluun. Näin arvioi HUS:n kehittämisjohtaja, lastenreumatolo­gian dosentti Visa Honkanen. HUS:ssa on käynnissä kymmeniä tekoälyhankkeita.

– Meidän on otettava tekoäly haltuun nyt, jos mielimme pysyä huippuyliopistosairaalana.

Tekoäly on toistaiseksi kokeiluvaiheessa, mutta Honkanen arvioi, että kolmen vuoden kuluttua tekoäly on käytössä käytännön kliinisessä työssä.

Honkanen näkee suuria mahdollisuuksia tekoälyn käytössä esimerkiksi lähetteiden käsittelyssä. Kone voidaan opettaa panemaan lähetteet oikein eteenpäin. Piloteissa tekoäly on onnistunut saamaan 86 prosenttia lähetteistä oikein. Epävarmat tapaukset ihminen tarkistaa.

– Tällainen työ on melko tylsää, mutta vaatii kuitenkin älykkyyttä. Tämäntyyppisissä massatöissä tekoäly on nopea, tehokas ja tarkka.

Tieto oikeaan muotoon

Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon oikeellisuuden, laadun ja kattavuuden varmistaminen. HUS:ssa on tehty paljon töitä sen eteen, että tieto saadaan sellaiseen muotoon, että tekoäly voi sitä käyttää.

– Algoritmikoneita on kyllä tarjolla tekemään työ, kunhan data on oikeanlaista, Honkanen kuvaa.

Olennaista on myös ymmärtää, minkälaisiin tehtäviin tarvitaan nimenomaan tekoälyä. Jos aineistossa ei ole kuin satoja muuttujia ja tuhansia potilaita, ei tarvita tekoälyä, vaan monimuuttuja-analyysi riittää.

Tekoäly on omiaan nopeasti kertyvän datan ja massiivisten datamäärien käsittelyssä.

Ehkä tunnetuin HUS:n tekoälyhankkeista liittyy pikkukeskosten sepsisriskin ennustamiseen. Teho-osastolla dataa kertyy paljon ja jatkuvasti. Tekoäly voi havaita merkkejä, jotka hoitohenkilökunnalta jäävät huomaamatta. Honkanen kertoo, että pikkukeskosten sepsisriskin ennustamiseen tarkoitettu tekoäly toimii hyvin ja sitä käytetään, toistaiseksi kuitenkin enemmän taustalla.

– Lääketieteessä on aina vielä lopullisen validaation hidaste. Pikkukeskosten hoidossa täytyy olla aivan varma, että tekoäly toimii hyvin, ennen kuin siihen voidaan todella luottaa.

Tekoälyn käyttöä pilotoidaan myös esimerkiksi neurokirurgiassa. Lukinkalvonalaisen verenvuodon havaitseminen voi alkuvaiheessa olla hankalaa. Konenäkö voisi toimi apuna aivokuvien analysoinnissa.

Kaikki hankkeet eivät ole onnistuneet.

– Kokeilimme epidemioiden ennustamista nettiliikenteestä, mutta siitä ei saatu juuri lisäarvoa.

Honkanen kertoo, että HUS:lla on tällä hetkellä muutama lääkäri ja data-analyytikko, jotka ovat tekoälyn kehittämisen asiantuntijoita. On tärkeää, että osaamista on talon sisällä.

– Olemme myös taitavampia ostajia, kun tiedämme itse, mitä tekoälyltä haluamme.

Hypeä vai läpimurto?

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian professori Pekka Neittaanmäen mukaan tekoäly on vielä hyvin aikaisessa kehitysvaiheessa. Tekoäly pystyy yhdistelemään erilaisia asioita ja tekemään päättelyitä. Nykyään käytössä olevilla ohjelmistoilla pyritään matkimaan ihmisen kykyä tunnistaa ja yhdistellä konsepteja ja mukautua ympäristöön.

Universaalia, niin sanottua vahvaa ­tekoälyä ihminen ei ole vielä kehittänyt. Nykyiset tekoälyt ovat niin sanottuja heikkoja tekoälyjä: algoritmeja, jotka ­ihminen on opettanut ratkaisemaan tiettyjä, rajattuja ongelmia.

Tekoälystä puhutaan nyt paljon. Liittyykö siihen hypeä, vai onko kysymyksessä todellinen tekoälyn läpimurto? Neittaanmäki arvioi, että tekoälyn käsitteen merkitys on viime aikoina laajentunut.

– Ennen puhuttiin automaatiosta, nyt tekoälystä.

Omahoidossa suurin potentiaali

Tekoäly on taustalla niin puheentunnistusohjelmissa kuin hoivaroboteissakin, Neittaanmäki kuvaa. Konenäkö voi käydä kuvantamiskuvia tehokkaasti ja nopeasti läpi ja seuloa tärkeitä yksityiskohtia radiologin tarkistettaviksi.

– Monia työläitä työvaiheita, kuten potilaan esitietojen seulontaa voisi antaa koneelle. Lääkärille se tarkoittaa, että hän voi saada kokonaiskuvan potilaasta aiempaa näppärämmin.

Neittaanmäen mukaan tekoälyä voitaisiin käyttää esimerkiksi leikkaukseen valmistautuvan potilaan tukena. Järjestelmä valvoisi vaikkapa potilaan laihtumista. Myös leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa ohjelmisto voisi seurata potilasta ja mukauttaa kuntoutusohjelmaa yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan. Lääkäri seuraisi tuloksia.

– Omahoidossa on suurin potentiaali. Pelinomaiset tekoälypohjaiset sovellukset ovat käyttäjille miellyttäviä. Lääkäriä tai hoitajaa tarvitsee tavata harvemmin kasvokkain.

Kuluttajan vastuu kasvaa

Neittaanmäki ei näe tekoälyn yleistymisen eettisiä ongelmia kovin relevantteina Suomessa. Valvonta pelaa ja lainsäädäntö suojaa yksityisyyttä.

Kansainvälisesti tilanne on toinen. Huijareita tulee todennäköisesti olemaan liikkeellä.

– Kyllähän tekoälyn mahdollistamat etäpalvelut voivat tuoda mukanaan myös vastuutonta toimintaa.

Maissa, joissa terveydenhuolto toimii huonosti eikä lääkäriin pääse, on todennäköistä, että ihmiset turvautuvat internetissä markkinoitaviin terveyspalveluihin silloinkin, kun ne eivät ole luotettavia.

– Laajentuvat ja kansainväliset terveydenhuollon markkinat lisäävät kulutta­jien omaa vastuuta.

Lääkärit uuden edessä

Tekoälyjen yleistyminen on Neittaan­mäen mukaan joka tapauksessa vääjäämätöntä, myös terveydenhuollossa, vaikka lääketiede ja terveydenhuolto ovatkin muuta yhteiskuntaa jäljessä tekoälyn käyttöönotossa. Tekoälyn soveltaminen terveydenhuollossa on työlästä, joten hän ­pitää ymmärrettävänä, että hyödyntämisessä edetään pienin askelin.

– Esimerkiksi finanssimaailmassa ­tekoälyn mahdollisuuksia on hyödynnetty eri mittakaavalla. Tämä kuitenkin selittyy alojen eroavaisuuksilla.

Neittaanmäki kuitenkin arvioi, että ­tekoäly muuttaa terveydenhuoltoakin perustavanlaatuisesti. Lääkäreiltä tekoälyn yleistyminen vaatii entistä suurempaa teknologista osaamista. Lääkärijärjestöjen kannattaisi Neittaanmäen mielestä pohtia tekoälyn mukanaan tuomia muutoksia ja luoda lääkärikunnan yhteistä kantaa siihen, mitä toivotaan ja odotetaan. Hän kiittelee esimerkiksi sähköisen päätöksentuen kehittäjän, dosentti Ilkka Kunnamon ja Duodecimin panosta.

– Edistykselliset lääkärit vievät kehitystä eteenpäin.

Jyväskylän yliopistossa on käynnistymässä tekoälyn perusteita luotaava koulutus terveydenhuollon ammattilaisille.

– Suomi tulee olemaan edelläkävijä terveydenhuollon tekoälyjen käyttöönotossa, sillä infrastruktuuri on täällä suotuisa ja suomalaiset ovat innokkaita uuden kokeilijoita.

Mitä lääkärit ajattelevat tekoälystä?

Lääkärit ja sairaanhoitajat suhtautuvat tekoälyyn epäilevästi mutta avoimesti. Käsityksiä selvitettiin viime keväänä kyselytutkimuksessa.

Tekoälyn toivotaan helpottavan ja nopeuttavan hoitopäätösten tekoa. Toisaalta moni pelkää virheitä, joita tekoälyn käyttö voi aiheuttaa. Vastaavasti ajatellaan, että tekoäly voisi ­vapauttaa aikaa potilastyöhön. Toisaalta moni vastaaja pelkää, että koneiden käytön seurauksena vuorovaikutus potilaan kanssa heikkenee.

Tekoälyn uskotaan tuovan muutoksia työn sisältöön ja toimenkuviin, 77 prosenttia vastaajista uskoo, että lääkä­reiden työkuva muuttuu lähitulevai­suudessa tekoälyn myötä. Tekoälyn ei nähdä lähitulevaisuudessa uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten ­työllistymistä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista arvelee, että tekoäly tulee vaikuttamaan eniten diagnostiikkaan. Vastaajista 40 prosenttia on sitä mieltä, että tekoäly tulee vaikuttamaan myös hoitotulosten seurantaan. Alle viidennes arvioi, että tekoälyn vaikutus on suurimmillaan ensikontaktin saamisessa terveydenhuoltoon.

Kyselytutkimus on osa Kestävä ­Terveydenhuolto -hanketta, jossa ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS. Kyselyyn vastasi yhteensä 424 henkilöä, joista 310 on Tehyn jäseniä ja 114 Lääkäriliiton jäseniä.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 38/2018.