− Enää ei pitäisi jäädä ihmettelemään ja odottelemaan, että haava varmasti kroonistuu. Sen sijaan moniammatillinen tiimi ottaa heti kopin potilaan tilanteesta, vt. osastonylilääkäri Heli Lagus tiivistää HUS:n uuden haavakeskuksen toimintaperiaatteen.
Helmikuussa aloittanut keskus tuo järjestelmällisyyttä vaikeiden haavojen hoitamiseen. Krooniset haavat tuottavat inhimillistä haittaa ja kärsimystä mutta myös valtavat kustannukset. On laskettu, että heikosti organisoitu haavanhoito on aiheuttanut yksin HYKS:ssä vuosittain vähintään 20–40 miljoonan euron kulut.
Suomen ensimmäinen haavakeskus aloitti 2016 TAYS:ssa Tampereella. HUS:n uudella keskuksella ei vielä ole omaa kiinteää vastaanottotilaa, vaan sen asiantuntijat ovat jalkautuneet sairaaloihin ja terveysasemille.
− Oma sairaalapoliklinikkamme avautuu myöhemmin. Toistaiseksi toimimme verkostomaisesti HUS:n alueella, Heli Lagus kertoo.
Hänen mukaansa keskuksen startti on sujunut jopa yllättävän hyvin.
− Muutosvaiheessa on tarvittu ennen kaikkea tiedottamista. Olemme kiertäneet tosi paljon puhumassa ja kouluttamassa eri ammattiryhmiä. Vastaanotto on ollut erinomainen: monen ammattilaisen mukaan jotakin tällaista on todella kaivattu.
Varsinaisia numeerisia tuloksia ja syntyneitä säästöjä on Laguksen mukaan vielä liian aikaista arvioida.
Säästöä varhaisesta diagnostiikasta
Lagus korostaa, että haavan kroonistumisen kannalta alkuvaihe on ratkaiseva. Perusterveydenhuoltoon haavakeskus on vienyt viestiä, että lääkärin olisi järkevää tarkistaa vaikealta vaikuttava haava varhain, selvittää sen juurisyy ja suunnitella hoito. Alkuvaiheen huolellinen selvittely ja nopea diagnostiikka säästävät myöhempiä resursseja.
− Vähän karrikoiden kuvio on perusterveydenhuollossa mennyt niin, että haavapotilas on tavannut toistuvasti hoitajan. Lääkäri taas on käynyt kiireessä ovensuussa näyttäytymässä, Lagus sanoo.
Erikoissairaanhoidon puolella on muun muassa aloitettu viikoittaiset haavakierrot Iho- ja allergiasairaalassa.
− Se on todella moniammatillista työtä. Mukana ovat erikoisalojen lääkäreiden ja haavahoitajien lisäksi ravitsemus- ja jalkaterapeutit, kuntohoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Haavan paranemiseen nimittäin vaikuttavat potilaan kotiuduttua monet arjen yksityiskohdat: onko ihmisellä varaa hankkia hoitotarvikkeita, millaiset peseytymistilat kotona on, onko läheisiä auttamassa ja niin edelleen.
Laguksen mukaan yksi tärkeä havainto on ollut, että yllättävän usein haavan jatkohoito kotona tyssää puuttuviin tarvikkeisiin.
− Sitten sitomiseen käytetään pahimmillaan vessapaperia ja vaippoja. Onkin perusteltua tarjota potilaille alusta lähtien haavanhoitotuotteita maksutta mukaan kotiin.
Laguksen mukaan nurinkurista on niin ikään yritys säästää apuvälineistä. Tukisukka tai kevennetty pohjallinen on minimaalinen kuluerä verrattuna krooniseksi muuttuvan haavan hoitamiseen.
− Ennaltaehkäisy on kannattavaa. Silti apuvälinepäätöksiä pyöritellään byrokratian rattaissa.
Laatua yhteistyöstä
Espoon Samarian terveysaseman kanssa haavakeskus on pilotoinut e-videokonsultointia. Kuva- ja ääniyhteyden toisessa päässä on potilas yhdessä lääkärin ja hoitajien kanssa. Haavakeskuksesta neuvotteluun osallistuu erikoislääkäreitä ja haavahoitajia.
− Etäkonsultointi on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja toimivaksi työtavaksi. Potilas näkee kerralla kaikki ammattilaiset, ja puolin ja toisin voidaan heti esittää tarkentavia kysymyksiä.
Lagus uskoo videokonsultaatioiden vakiintuvan osaksi haavakeskuksen palveluita. Etäyhteyden on jo huomattu lisäävän perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien itsevarmuutta ja osaamista haavanhoidossa. Ryhtiä työskentelyyn tuovat myös hoitoketjujen selkeät kriteerit siitä, missä ajassa haavan on alettava pienentyä.
− Ellei paranemista tapahdu määräajassa, selvitetään syy ja muutetaan hoitoa. Tällaiset käytännöt on olisi hyvä luoda jo ennen kuin etäyhteyksien hyödyntäminen lisääntyy.
Terveyskylä.fi-verkkopalvelun avulla haavakeskuksen ja yliopistosairaaloiden asiantuntemusta ja materiaaleja tarjotaan tulevaisuudessa laajasti koko maan käyttöön.
− Portaaliin kootaan parhaillaan haavoihin keskittyvää osiota. Näin kaikki tarvittavat ohjeet ja suositukset löytyvät helposti ja nopeasti yhdestä paikasta.
Kirjoittaja:
Mari Vehmanen
Toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2018.
