Suositukset ohjaavat liikkumaan enemmän, istumaan vähemmän ja lisäämään päivään liikuntataukoja. Nyt osoitettiin ensi kertaa, että paikallaanolon tauottaminen useasti ja intensiivisesti nostaa vireystilaa.
Tutkittavat (n = 92, 65 prosenttia naisia) olivat terveitä yliopiston työntekijöitä. Heidän fyysistä aktiivisuuttaan mitattiin kolmella kiihtyvyysanturilla (EKG-rintakehä, lantio, reisi) viiden päivän ajan. Mielialaa kartoitettiin älypuhelimeen kirjattavilla merkinnöillä; puhelin hälytti klo 7.30–21.30 kirjaamaan mielialan kymmenen kertaa päivässä ja jos tutkittava istui tai makasi yli 30 minuuttia. Valenssia, joka kuvaa tunnetilaa kielteinen–myönteinen-jatkumolla, sekä tunnetilan voimakkuutta, vireystilaa ja tyyneyttä mitattiin validoidulla asteikolla.
Tutkittavat olivat päiväsaikaan fyysisesti inaktiivisia keskimäärin 7,6 tuntia (± 2,88 h). Tauon intensiteetillä oli positiivinen yhteys valenssiin, vireystilaan ja tyyneyteen: kävely nosti mielialaa tehokkaammin kuin seisoskelu. Suurempi taukotiheys paransi myös vireystilaa. Tauon kesto ei vaikuttanut mielialaan. Paikallaanolon tauottaminen kotona aiheutti voimakkaamman positiivisen vasteen kuin vastaava tauko töissä. Löydökset eivät selittyneet tutkittavan painoindeksillä, iällä tai sukupuolella.
Nyt saatiin näyttöä taukojen suotuisista vaikutuksista mielialaan arkielämässä. Metabolista riskiä voi vähentää lisäämällä taukoja paikallaanoloon, tämä heijastuu mm. aterianjälkeisiin verensokeri- ja insuliinivasteisiin.
Giurgiu M, Koch ED, Plotnikoff RC ym. Breaking up sedentary behavior optimally to enhance mood. Med Sci Sports Exerc 2020;52:457–65.
Nina Kaseva
Juttu on julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 10/2020
