Terveydenhuollon henkilökunnan vakavat työperäiset tartunnat ovat tilastojen valossa hyvin harvinaisia. Esimerkiksi tuberkuloositartuntoja on koko sosiaali- ja terveysalalla 0–3 kappaletta vuosittain. Myös hepatiittitartuntoja ilmenee varsin vähän.
Suomessa yksikään terveydenhuollon ammattilainen ei ole saanut työssä hiv-tartuntaa, muualla maailmassa tapauksia on.
– Verrattuna vaikkapa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai henkisen jaksamisen ongelmiin työperäisten tartuntojen määrä on hyvin pieni, tutkija Annika Saarto Työterveyslaitoksesta summaa.
Tartuntamäärät kerrotaan yleisjulkaisuissa koko sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä.
Vakavien altistumisten yleisin syy on neulanpistotapaturma.
Häätölääkitys puree
Yleisimmät infektiot, kuten norovirustartunnat jäävät ammattitautitilastojen ulkopuolelle. Myöskään työperäisten MRSA-tartuntojen kokonaismäärää ei pystytä jäljittämään.
– Koko väestön MRSA-luvut ovat kuitenkin pysyneet viimeiset kymmenen vuotta lähes muuttumattomina. Mikään kasvava ongelma tuskin siis on kyseessä terveydenhuollon ammattilaisillakaan, kun vain hygieniasta huolehditaan, Saarto arvioi.
Hänen mukaansa MRSA-kantajuus vaatii muutoksia työnkuvaan äärimmäisen harvoin. Useimmiten häätöhoito tehoaa.
Osastonhoitaja, hygieniahoitaja Marianne Routamaa kertoo, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä todetaan henkilökunnassa vuosittain 3–4 MRSA-kantajaa.
– Rutiinimaisia seulontoja ei tehdä. Näytteitä otetaan henkilöiltä, jotka ovat olleet töissä tai potilaina ulkomailla tai työskennelleet kotimaassa niin kutsutuissa riskisairaaloissa.
Vain muutama sairaanhoitopiirin työntekijä on jäänyt MRSA-kantajaksi häätölääkityksestä huolimatta.
– Hekin ovat pääsääntöisesti voineet jatkaa työssään hyvän seurannan ja ohjauksen avulla, Routamaa kertoo.
Pirstaloituminen uhkana
Annika Saarron mukaan uusia välittömiä tartuntauhkia ei ole näköpiirissä. Tosin terveydenhuollon systeemien monimutkaistuminen ja vuokratyön yleistyminen saattavat lisätä riskejä.
– Esimerkiksi potilaan tuberkuloositartunnan jäljittäminen ja altistuneiden kartoittaminen voi olla vaikeaa, kun sekä potilas että häntä hoitaneet henkilöt siirtyvät yksiköstä toiseen.
Myös potilaiden aggressiivisuuden yleistyminen voi kasvattaa tartuntojen määrää, jos väkivaltatilanteet ja sitä kautta verikontaktit lisääntyvät.
– Eikä toistaiseksi tiedetä, miten henkilökunnan suojautumisvälineet riittäisivät vakavassa pandemiatilanteessa, Saarto mainitsee.
Opiskelu ei lopu MRSA-kantajuuteen
Turun seudulla on vuoden alusta seulottu MRSA-bakteeria henkilöiltä, jotka ovat tehneet potilastyötä Vaasan sairaanhoitopiirissä. TYKS:n erityisvastuualueeseen kuuluva Vaasan sairaanhoitopiiri otettiin mukaan seulottaviin alueisiin, koska sillä on tiivis potilasvaihto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
– MRSA:n korkea esiintyvyys Pirkanmaalla voi heijastua sitä käyttäviin muihin sairaanhoitopiireihin, toteaa ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä.
Seulonta kohdistuu myös opiskelijoihin.
– Opiskelijoita ja muita potilastyössä olevia kohdellaan seulonnassa yhdenvertaisesti. MRSA-näytteita ei oteta heti potilastyön päätyttyä Vaasan sairaanhoitopiirissä tilapäisen kantajuuden riskin vuoksi, vaan vasta Turkuun palattua, Rintala kertoo.
Potilastyöhön voi palata heti näytteiden ottamisen jälkeen.
Rintalan mukaan lääketieteen opiskelijoilla ei ole seulonnoissa todettu yhtään positiivista MRSA-tapausta.
Käytäntö hämmensi
Opiskelijoiden keskuudessa uudistunut seulontakäytäntö on herättänyt hämmennystä.
– Oli epäselvää, miksi seulotaan ja miten menetellään, jos tulee positiivinen vastaus. Kritisoimme myös tietosuojaan liittyviä asioita, LK Linus Törnqvist Turun Lääketieteenkandidaattiseurasta toteaa.
Törnqvist kertoo, että opiskelijat ovat nyt keskustelleet infektiotorjuntayksikön johdon kanssa.
– Ongelmakohtiin on puututtu ja tiedottamiseen tullaan panostamaan. Opiskelu ei lopu mahdolliseen kantajuuteen, ei edes väliaikaisesti, hän kiteyttää.
MRSA seulotaan potilasharjoittelussa työskennelleiltä opiskelijoilta myös Satakunnassa ja satunnaisesti muissa sairaanhoitopiireissä.
Mari Vehmanen
toimittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 8/12.
