Lakiesitys hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisesta on herättänyt kysymyksiä yhdenvertaisuudesta. Helsingin Sanomien mukaan esityksen käsittely on sen vuoksi jumiutunut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Esitystä on kritisoitu siitä, että naisparien ja itsellisten naisten hedelmöityshoidot jäävät tietyissä tilanteissa korvausten ulkopuolelle.
– Tarkoitus ei ole millään tavalla rajata mitään ryhmiä pois seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kaikilla on oikeus saada Kela-korvauksia hedelmöityshoidoista, kun perusteena on sairauden hoito, sanoo lakiesitystä valmistellut etuusyksikön johtaja Essi Rentola sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lakimuutos palauttaisi hedelmöityshoitojen korvattavuuden yksityisellä puolella, minkä edellinen Sanna Marinin hallitus poisti vuoden 2023 alusta, Rentola selventää. Tällä hetkellä Kela-korvausta ei saa lainkaan hedelmöityshoidoista lukuun ottamatta yleistä lääkärikäynnistä saatavaa korvausta.
Naisparien ja itsellisten naisten hedelmöityshoitoja tehdään yksityisellä ja julkisella puolella myös silloin, kun taustalla ei ole lääketieteellistä syytä.
Kela-korvausta puolestaan saa tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. Perusteista määrätään sairausvakuutuslaissa, joka on alun perin vuodelta 1963.
– Jos korvattavuutta laajennettaisiin koskemaan myös muilla perusteilla annettavia hoitoja, se olisi aivan uusi kategoria, Rentola sanoo.
– Ministeriön näkemys on se, että korvattavuutta voidaan selvittää laajemmin jatkossa, mutta tällä aikataululla se ei ollut mahdollista, hän jatkaa.
Osa Kela-korvausuudistusten pakettia
Hedelmöityshoitojen korvattavuus on tarkoitus palauttaa jo tammikuussa. Yksittäiset korvaukset nousisivat vuoden 2022 tasosta huomattavasti.
Kaikkiaan vuoden 2025 aikana korvausprosentti korvauksen perusteena olevista kustannuksista olisi arviolta noin 40 prosenttia. Kela vahvistaa yksittäiset korvaustaksat sairausvakuutuslakiin perustuen.
Tavoitteena on lisätä syntyvyyttä ja vähentää tahatonta lapsettomuutta.
Hedelmöityshoidot ovat ensimmäinen osa isoa Kela-korvausten uudistamispakettia . Muut ehdotetut muutokset koskevat esimerkiksi omalääkärikokeiluja sekä yli 65-vuotiaiden valinnanvapauden pilottihanketta ja tulevat myöhemmin voimaan.
HS:n jutun mukaan lakiesitys pitäisi ehtiä käsitellä ennen joulua, mikäli se halutaan voimaan heti ensi vuoden alusta. Rentola ei ota kantaa siihen, mitä käsittely eduskunnassa pitää sisällään ja milloin se valmistuu.
Julkisella puolella iso kysyntä
Kela-korvausta saa vain yksityisestä sairaanhoidosta. Naisparien ja itsellisten naisten hoitoja on annettu vuodesta 2020 myös julkisella puolella, ja niille on iso kysyntä. Esimerkiksi Husissa potilasryhmälle tehdään yli 80 prosenttia kaikista lahjasiittiöillä aloitetuista hoidoista.
Julkinen sektori vastaa jo yli kolmanneksesta luovutetuilla sukusoluilla tehtävistä hedelmöityshoidoista Suomessa. Ennen hoitojen laajentamista kattamaan myös muut kuin heteroparit, osuus oli alle yksi prosentti.
Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa ei ole kyse hoito-oikeuden laajentamisesta uusiin potilasryhmiin.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko valmistelee parhaillaan kattavaa suosituskokonaisuutta hedelmöityshoidoista, joka koskee julkisin varoin tarjottavia hoitoja. Suosituksen arvioidaan valmistuvan ensi keväänä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
