Tapaturmista täytyisi saada yksityiskohtaisempaa tietoa, jotta niitä voitaisiin ehkäistä tehokkaammin. Vain työ- ja liikennetapaturmista on saatavilla tarpeeksi kattavaa tietoa, muista onnettomuuksista tietoa kirjataan liian yleisellä tasolla, jotta niistä voitaisiin oppia tapaturmien ehkäisytyössä. Työ- ja liikennetapaturmia on 20 % kaikista tapaturmista.
Kunnissa tapaturmien ehkäisyä pohtivat esimerkiksi poliisi sekä opetustoimi, joka kartoittaa vaaranpaikkoja liikuntatunneilla, ja vanhustenhuolto, joka miettii tapoja ehkäistä kaatumisonnettomuuksia.
Tapaturmatietoa tallentuu yli 40 valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Niihin syötetty tieto ei kuitenkaan tavoita kaikkia ammattilaisia tai se ei palvele riittävästi sisällöllään, ilmenee FT Anne Lounamaan väitöstutkimuksesta.
– Sairaanhoitoilmoitusrekisteristä ja kuolemansyyrekisteristä saadaan paljon kuntakohtaista tietoa, joka palvelee kansanterveyden näkökulmasta hyvin. Mutta paikalliset toimijat haluavat tietää esimerkiksi keille tapaturmia on sattunut ja ovatko ne kumuloituneet tietylle alueelle, Lounamaa kertoo.
Hän kertoo esimerkkinä, että tapauksista, jossa vanhus on kaatunut hoitolaitoksessa, olisi hyvä saada muun muassa tietoa siitä, paljonko paikalla oli henkilökuntaa ja millaiset jalkineet vanhuksella oli.
– Kouvolassa tehty pilottihanke yksityiskohtaisesta tiedonkeruusta osoitti, että paikallisten toimijoiden kaipaamaa tietoa on mahdollista kerätä ensiapuvastaanotolla, Lounamaa summaa.
ICD-10 on hankala taustatiedon luokittaja
Lounamaan mukaan terveydenhuollon organisaatioihin olisi saatava tapaturmiin perehtynyt henkilö opastamaan, kuinka ICD-10-luokitusjärjestelmän ulkoisen syyn määrittelylogiikkaa olisi paras käyttää kirjaamisessa. Myös tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyyteen olisi syytä kiinnittää huomiota.
Taustatietojen kirjaus on useimmiten hoitajien tehtäväkenttää.
Suomessa tapaturmien määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi. Tapaturmaprofiili on muuttunut liikenne- ja hukkumisonnettomuuksien suunnasta liikuntatapaturmiin ja vanhuksille tapahtuviin onnettomuuksiin.
Vuonna 2010 tapaturmaisesti kuoli 2 856 henkilöä. THL:n tutkijana toimivan Anne Lounamaan arvion mukaan tapaturmaisten kuolemien määrä ei näytä olevan nousussa.
Tapaturmissa syntyneiden vammojen hoidosta kertyi 1,2 miljoonaa hoitopäivää vuonna 2010.
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
