Aerobisen liikunnan tiedetään edistävän kognitiota ja lykkäävän muistin heikkenemistä, erityisesti toiminnanohjauksen osalta. Tanssissa yhdistyvät liikunnan lisäksi kognitiiviset haasteet ja emotionaalinen stimulaatio. Sen on ajateltu edistävän neuroplastisiteettia. Kanadalaiset tekivät systemoidun katsauksen kaikista satunnaistetuista vertailututkimuksista, joissa tanssia oli käytetty interventiona ja kognitiota päätemuuttujana.
Tutkimukseen löydettiin 11 tutkimusta ja niissä oli 1 412 tutkittavaa. Seitsemässä oli mukana terveitä ikäihmisiä ja neljässä tutkittavia, joilla oli lievä muistin heikkeneminen (MCI). Tanssi-interventio vaihteli frekvenssiltään (1–3 kertaa/vk), kestoltaan (35–60 min/kerta; 3–12 kk) ja sisällöltään (kansantanssi, tanssiterapia, videoavusteinen tanssi, aerobinen tanssi jne.). Joissain tutkimuksissa käytettiin liikuntaa interventiona vertailuryhmässä. Myös kognitiotestit vaihtelivat.
MMSE-tulos parani tanssiryhmässä 1,58 pistettä verrattuna vertailuryhmään, ja Wechlerin ”Memory Test for Learning” osoitti interventio- ja vertailuryhmien eroksi 3,02. Muissa testeissä (MOCA, TMT-A (tarkkaavaisuus), TMT-B (toiminnanohjaus) eroa ei saatu. Tutkijoiden mukaan näyttö tanssin vaikutuksesta yleiseen kognitioon ja toiminnanohjaukseen oli kohtalainen. Oppimista ja muistia oli tutkittu vain lievää muistin heikkenemistä potevilla, eivätkä tutkimukset ole osoittaneet eroja interventio- ja vertailupotilaiden välillä. Kielellisen sujuvuuden näyttö jäi epäselväksi kahden tutkimuksen ristiriitaisten tulosten vuoksi. Yksikään tutkimus ei selvittänyt sosiaalista kognitiota.
Mielenkiintoista on, että tanssia on tutkittu eri puolilla maailmaa ja tuloksia voidaan vielä yhdistää meta-analyysiksi, kunhan interventio ja päätulosmuuttuja eivät ole liian erilaisia.
Hewston P ym. Effects of dance on cognitive function in older adults: a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2021;50:1084–92.
Kaisu Pitkälä
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
