Talouskriisillä, työttömyyden kasvulla ja julkisen talouden leikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia eurooppalaisten terveyteen.
Durhamin yliopiston professori Ted Schrecker antaa kuvaavan esimerkin.
Alueella A lapsista 48 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja miesten eliniän odote on 69 vuotta, kun taas alueella B lapsista köyhiä on 4 prosenttia ja eliniän odotekin 10 vuotta korkeampi. Erot sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa ja pitkäaikaissairastavuudessa ovat yhtä merkittävät.
– Esimerkkialueet eivät suinkaan ole eri maanosista, vaan ne sijaitsevat Englannissa yliopistoni lähellä muutaman kilometrin päässä toisistaan. Epidemiologisessa mielessä ihmiset elävät täysin erilaisilla alueilla.
– Säästötoimilla, tuloerojen kasvulla ja työmarkkinoiden muutoksella on vaikutuksia myös terveyserojen kasvuun. Uusliberalistisen politiikan vaikutukset tuntuvat etenkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa, Schrecker sanoo.
Työttömyys, stressi ja epäterveellinen ruokavalio altistavat muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.
– Esimerkiksi Britanniassa myös lasten ylipainoisuus on yhteydessä perheen taloustilanteeseen ja erot kasvavat jyrkästi lapsen kouluiän ajan. 14-vuotiaina lapsilla on varsin erilaiset lähtökohdat tulevaan.
Schrecker puhui aiheesta Euroopan terveyssosiologiyhdistyksen konferenssissa Helsingissä.
Vaikutuksia Suomessakin
Tilanne ei ole vieras Suomessakaan. Tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet 15 viime vuoden aikana, ja etenkin lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet.
– 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät yhä terveyseroissa. Talouskasvu ei korjannut tilannetta, vaan lisäsi 2000-luvulla monen terveysmittarin mukaan eriarvoisuutta, tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki THL:stä sanoo.
Schrecker muistuttaa, että terveyserot tulevat näkyviin vasta pitkän seuranta-ajan jälkeen.
– Eurooppalaisilla hallituksilla on yhä liikkumavaraa ja mahdollisuus tehdä terveyseroja pienentäviä päätöksiä.
Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 41/14.
