Kun sikiö on perätarjonnassa, kyseessä on riskiraskaus synnytystavasta riippumatta. Täysiaikaisissa raskauksissa noin 3 prosenttia sikiöistä on perätarjonnassa.
Perätarjonnassa syntyvillä lapsilla on synnytystavasta riippumatta enemmän vastasyntyneisyyskauden ongelmia kuin normaalissa tarjonnassa syntyneillä.
Ensisijainen hoitolinja on sikiön ulkokäännös. Sitä tulisi tarjota kaikille äideille, jos vasta-aiheita ei ole.
Jos ulkokäännös ei onnistu tai odottaja kieltäytyy siitä, arvioidaan alatiesynnytyksen mahdollisuudet. Alatiesynnytys on mahdollinen, jos sille on hyvät edellytykset ja perhe toivoo sitä.
Vastasyntyneen lyhytaikainen huonokuntoisuus on yleisempää perätarjonnassa olevan sikiön alatiesynnytyksessä kuin keisarileikkauksessa. Pitkäaikaisseurannoissa ei ole havaittu eroja lasten kehityksessä ja voinnissa, kirjoittavat Elli Toivonen, Outi Palomäki ja Jukka Uotila Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissaan.
Sekä alatiesynnytyksen että keisarileikkauksen eduista ja riskeistä on kerrottava objektiivisesti, jotta perheellä olisi mahdollisuus tehdä valinta tietoon pohjautuen, he toteavat.
– Suunnitellulla keisarileikkauksella voidaan vähentää Apgar-pisteiden pienen määrän ja synnytysvammojen esiintyvyyttä vastasyntyneillä. Keisarileikkauksen vaikutus perätarjonnassa syntyvien lasten sairastuvuuteen ja erityisesti pitkäaikaisennusteeseen on kuitenkin epävarmempaa, ja keisarileikkaukseen liittyy tunnettuja pitkäaikaisseurauksia sekä äidille että lapselle.
Tieteellisen näytön perusteella kaikkien perätarjontasynnytysten rutiininomaista hoitoa keisarileikkauksella ei voida suositella, kirjoittajat arvioivat.
Lähde: Toivonen E, Palomäki O, Uotila J. Perätarjontasynnytys ja sen turvallisuus. Suom Lääkäril 2019;74:308–12.
Kirjoittaja:
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 6/2019.
