Hoidetaan sote-uudistus kunnolla maaliin, opetellaan tiedon keräämisen lisäksi myös hyödyntämään sitä, kehitetään tiedolla johtamista.
Tässä muutamia keinoja, joiden avulla Suomesta voisi tulla terveysalan maailmanmittakaavan menestyjä. Aiheesta keskusteltiin Porin Suomi Areenassa Kestävän terveydenhuollon teemapäivässä.
Yksi Suomen vahvuuksista on tieto, jota on tunnollisesti kerätty vuosikymmeniä. Esimerkkejä ovat erilaiset rekisterit, arkistot ja kokoelmat aina biopankkeihin asti.
– Me olemme hyviä keräämään tietoa. Nyt pitäisi oppia käyttämään sitä, sanoi Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty.
Tietoa ei Rädyn mukaan osata hyödyntää läheskään sillä tavoin, kuin voitaisiin.
– Meillä ei ole välineitä, osaamista, eikä ehkä haluakaan käyttää keräämäämme tietoa. Meidän pitäisi olla siinä paljon taitavampia, Räty sanoi.
Kansalaiset luottavat
Strategia- ja innovaatiojohtaja Minna Hendolin Turun yliopistosta muistutti, että kun kerätty tieto yhdistetään toimivaan infrastruktuuriin ja otetaan mukaan julkiset toimijat ja yritykset, kyseessä on melkoinen varanto.
– Yksi Suomen vahvuuksista on kansalaisten luottamus siihen, ettei kerättyjä tietoja käytetä väärin, Hendolin muistutti.
Toimitusjohtaja Lauri Sippola Netmedi Oy:stä nosti yhdeksi Suomen vahvuuksista terveysteknologian kannalta katsottuna vahvan koodaamis- ja ohjelmisto-osaamisen.
Miten terveysalan toimijat sitten voivat edistää Suomen juoksemista maailmankartalle?
– Jos minulta kysytään voisiko jotain ideaa edistää, vastaan kyllä. Ja usein voidaan. Perusviesti on sanoa kyllä kaikelle uudelle, kertoi johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUS:sta.
Yleisön joukosta kysyttiin, mitä tekemistä menestyksellä ja tiedolla on vähäosaisten ihmisten palveluiden kanssa. Miten he saavat palvelunsa tulevaisuudessa?
Laura Räty totesi, että tähän apua voi tuoda uuden soten mukanaan tuoma palveluohjaus ja tiedolla johtaminen. Nyt tilanne on sellainen, että osa väestä ei löydä tarvitsemiaan palveluja ja syrjäytyy sitä kautta. Osa taas käyttää valtavan määrän erilaisia palveluja, mutta ei silti saa tarvitsemaansa apua.
– On pidettävä huolta siitä, ettei synny digisyrjäytymistä, Mäkijärvi sanoi.
Paljon on tehtävissä
Mitä sitten pitäisi tehdä, että suomalaisten menestyksestä terveysalalla tulisi totta? Tästä pääsivät sanomaan näkemyksensä kansainvälisten lääke- ja terveysalan yritysten toimitusjohtajat Oliver Rittgen Bayer Nordicilta, Remi Menes AbbVie Suomelta sekä Henrik Borelius Attendolta.
He olivat myös kirjoittaneet teesit perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle toimitettavaksi.
Toimitusjohtajien viesti oli, että kunnes sote-uudistuksen lakimuutokset on hoidettu maaliin, Suomi ei välttämättä ole stabiili maa, joka houkuttelee investointeja.
Meneillään oleva sote-uudistus kuitenkin avaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää suomalaisesta terveydenhuollosta menestyvä ja kansainvälisesti vetovoimainen toimiala.
Keinoja mahdollistaa terveysalan kehitys ovat heidän mukaansa esimerkiksi kansainvälisiä investointeja houkuttelevan veroympäristön luominen ja tutkimuslupien saamisen helpottaminen.
Uusien innovaatioiden hyöty pitäisi ymmärtää ja turvata uuden terveysteknologian ja lääkkeiden pääsy nopeasti ja joustavasti markkinoille.
Uusia sotealueita ja palveluntuottajia pitäisi ohjata vahvemmin uudenlaisiin hoitomenetelmiin ja -ratkaisuihin potilaskeskeisestä näkökulmasta.
Kansainvälisesti ainutlaatuisten biopankkien välistä yhteistyötä pitäisi vahvistaa ja luoda yhden luukun palvelumalli kaikille asiakkaille. Näin voitaisiin toimitusjohtajien mukaan houkutella lisää liiketoimintaa Suomeen.
Lääkäriliitto on tänä kesänä ollut ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Suomi Areenan tilaisuuksia. Teemana on kestävä terveydenhuolto ja yhteistyössä tapahtumia järjestämässä ovat olleet Lääkäriliitto, Tehy, SOSTE, Sitra, YHTS, Finanssialan keskusliitto ja AbbVie.
Kuva: Suomi Areena
